Jämäsukkia

Samis-sukista jäi vähän lankaa (Steinbach Wolle'n Sockenwolle Color'ia), joka yksistään ei olisi riittänyt mihinkään. Sniikkereihin lanka riitti, kun otti toisen jämälankakerän (Viking Fame Trend) mukaan.

Oli muuten näky kun näitäkin tein yhtäaikaa kahta sukkaa kaksilla pyöröpuikoilla ja lankojen loppumisen pelossa kahdelta kerältä yhtäaikaa molempiin sukkiin. Sylissä oli siis aina yhtä sukkaa tehdessä toinen sukka ja kaksi kerää lankaa ja molemmista keristä lähti lanka molempaan sukkaan. Sitten soi ovikello ja ryntäsin avaamaan ovea vain huomatessani palattuani, että jo oli Niilo käynyt sotkemasssa vähän lisää... huoh!

Ja toinen jämälankasniikkeripari tulee tässä samalla, nämä on tosin tehty jo toukokuun lopussa ja päätyivät koulun keittiötädille, joka tosi hyvin piti koko vuoden huolta HerttaisenApulaisen munattomasta ruokavaliosta.

Nämä on melkein kokonaan Regian sukkalankaa, raidoissa väreistä pitävälle Viking-lankaa ja päällä helppoa reikäkuviota.

Keittiön tätejä on kiva muistaa, kun he ovat aidosti aina niin hämmästyneitä ja iloisia pienistäkin lahjuksista, Opelle sen sijaan näytti kevätjuhlassa tulevan pakettia ja kukkakimppua pilvin pimein... mitenkään Open panosta väheksymättä - kyllä ansaitsi lahjansa hänkin.

Samikset sukkia myöten

Meidän perheen tytöt voi joskus olla ihan samiksia :)

Meillä on tyttöjen iltoina esimerkiksi kylpylä-hoitoja, joihin saan ihan tavallisinakin päivinä lahjakortteja. HerttainenApulainen saa hoitoja ilman lahjakorttejakin. Kylpylässä tarjolla on vaikka hierontaa saunassa tai jalkahoitoja tai kasvonaamioiden laittoa yhdessä. Ja sitten laitetaan kynsilakkaa :)

ja meillä on lähes samanlaiset sukat!

Sukkalangan toi neiti reissultaan Tallinnasta Mumman, Vaarin ja serkkutyttö A:n kanssa. Kovin oli ollut tärkeää tuoda jotain tuliaisia, vaikka reissu kestikin vain yhden yön ja tarkkaan oli kuulemma miettinyt kullekin sopivan pikkulahjan. Minä sain karkkia (jonka HerttainenApulainen kyllä lähinnä itse söi) ja lankaa. Voi miten suloista :) itse oli omilla rahoillaan ostanut! Langan valintaa helpottamassa olivat auttamassa myös Mumma ja Serkku A. Tämä lanka on Steinbach Wolle'n Sockenwolle Color'ia.

Tämän langan tarkoitus oli jo saadessa kuulemma varma, tästä oli kuulemma tehtvä unisukat meille molemmille. Lanka (2 * 50 gr) riitti reilusti ja vähän jäi ylikin!

Minun sukissani on pieni pintakuvio hälventämässä lätäköitymistä, pintakuvio on sama, kuin mitä käytin aikoinaan sinisissä pikasniikereissäkin. Pienemmissä ei tarvinnut pintakuviotakaan, kun olivat mieluisat kuulemma juuri näin. Molemmissa on tahallaan hyvin lyhyt resori, jotta ne saa yöllä jalan lämmettyä helposti pois.

1. rivi: *langankierto, 2 o, vedä langankierto oiken neulottujen silmukoiden yli* toista * * sukan päällä (26 s) ja pohjassa pelkkää oikeaa*


2. rivi: koko rivi oikein

..jep, toimii taas.

Molemmat on aloitettu lappualoituksella varpaista ja molempien kantapää on "Gusset heel", joka edelleen taitaa olla lempparini ainakin kärjestä aloitetuissa sukissa. Tulos on siisti eikä tosiaan poimita mitään silmukoita. Gusset heelin ohje löytyy vaikka Southwestern socks- mallista (Wendy D. Johnson)

(Nää sittenkin vähän kutittaa kuulemma öisin :()

Nära havet vill jag bo

Lomien Ruotsi-reissusta jäi hyvä fiilis, vaikka keli ei ollutkaan parhaimmillaan.
Jäi myös vähän nolo olo, kun puhe paikallisten kanssa oli joskus varsinaista sillisalaattia, lause alkoi ruotsiksi mutta loppuikin englanniksi. Tai alkoi englanniksi ja seuraava lause ruotsiksi, kun kuuntelija ei ymmärtänytkään. Kuulin kotona lauseen, joka kolahti.

"Jag trivs bäst i öppna landskap, nära havet vill jag bo"






















Mä kans.

Oikeasti- kuuntelen kyllä ruotsalaistakin musiikkia, mutta kehtaanko edes tunnustaa, että Ulf Lundell oli mennyt kokonaan ohi. Huolimatta siitä, että asema ruotsalaisessa musiikkikentässä ja lauluntekijätraditiossa lienee yhtä järkälemäinen kuin Hectorin meillä tai Bruce Springsteenin USAssa (lainaus Soundista). Nolostuin ja ihastuin.

Täytyy ehkä hommata hänen kirjojaan(kin), levyjä meillä (!) kuulemma jo on..

Miten ihana lause.
Tein tyynyn. Katson ja ihailen. Onneksi asun jo valmiiksi meren lähellä.

Rakastan merta; aaltoja ja kallioita, pieniä luotoja, pyöreitä veden hiomia kiviä ja horisonttia jossain kaukana.

Pitäisi ostaa vene. Tai merenrantamökki. Siihen asti mennään tällä.

Lisätarpeita 112:lle

Ei onneksi taaskaan mitään hätää, vaikka 112:n apua tarvittiinkin!

Vielä oli pellavakangasta muutamaan tyynyyn. Tätä vauhtia on seuraavaksi matkattava kangaskauppaan..

Kun intoa näihin koordinaatti-tekstityynyjen tekemiseen taas yhtenä (vaihteeksi sateisena) iltana oli, samantien tussit esille ja menoksi...

Ne, jotka olivat ymmärtäneet :) kehua aiemmin tekemiäni, saavat ihan omat, omien osoitteidensa koordinaateille tehdyt. Nää on siis ihan muille, kovin Helsinki- keskeistä taas kuitenkin.

Taas käytin 112.fi:n karttakoordinaattipalvelua, se olikin tässä muutaman kuukauden aikana muuttunut vielä helppokäyttöisemmäksi. Tosin hirveäksi harmistuksekseni huomasin, että aiemmin otetut koordinaatit eivät täsmänneetkään ihan tasan nyt saataviin. Että otti aivoon, uusilla(?) koordinaateilla ei pääse ihan perille, vaan jääkö jonnekin postilaatikon tienoille? Ei meillä ovelle tosin pääse millään nytkään, kun naapurin salaojaremontti tukkii pihatietä aika tehokkaasti..

Yllätysten antaminen on parasta, niinpä tällaisia on joskus siis tulossa. En varmaan malta odottaa näiden kanssa jouluun asti..


Näissä muuten oli apuna aiemmista poiketen sabluuna, tämä tarttui mukaani kesälomareissulta Porvoosta. Näppärä, vaikka sisältääkin vain numerot.