Näiden sukkien saaja ei ole vielä syntynytkään, mutta koska Ope jäi juuri äitiyslomalle, niin sai toki jo ennen vauvan syntymää.
Ope oli jo ilmeisesti sangen herkistyneessä mielentilassa kehityskeskustelun päättyessä juuri ennen äitiysloman alkamista ja HerttainenApulainen jo melkein hätääntyi, kun Opelle tuli kyyneleet silmiin. Onneksi olivat sentään ilon kyyneleitä :)
Näiden mallina on Flakey Baby Socks ja tuloksena sängen söpöt ja nopeasti tehdyt pikkuiset kirjoneulesukat. Mahtuvat varmaan koko talven.
100% villaa pitää vauvan varpaat lämpiminä. Lämpimät onnittelut, Sinikka!
30.9.2012
2.9.2012
Koiramainen neule itselle
Jo lomalla valmistunut, kesän suurin työ.
Jotain tämän tapaista oli mielessä, kun päätin kokeilla ylhäätä alaspäin tehtyä neuletta, jossa olisi istutetut hihat. Muistin aikoinaanNastolan Robin Hoodista nappaamani kierrätyspuuvillalankakerät ja lempisaaren beessi-haalean siniset simpukat silmissäni annoin mennä vaan... (juu, on tämä simpukkaranta Suomessa ja näitä on tosi paljon, tämä kuva tältä kesältä).
Sangen näppärä ja kiva uusi tapa testattu!
Vain muutama pieni pisto kainaloiden kohdalla saumana, mutta onnistuu tämä toki näköjään näinkin.
Idean lisäksi ei juuri muuta ollutkaan alkumetreillä. Ostetun lankamäärän vuoksi lopputuloksessa piti olla molempia olemassaolevia värejä ja sitten jossain vaiheessa kehittelin halkioidean, joka myös tuli toteutettua.
Tässä on ihan oikeasti halkiot helmassa ja hihansuissa, vaikka ne nyt onkin niin tiukasti napitettu, että tuskin näitä nappeja tulee juurikaan availtua. Raitapaitaa ei huvittanut tehdä, joten ajattelin, että antaa värien muuttua ihan reilusti vaan ja helma + hihansuut on tehty helmineuleella.
Kainaloiden kohdalla piti reveta jarruttelemaan lisäysten kanssa, ettei tästä tulisi ihan ylisuurta, vaikka reilun kokoinen olikin tarkoitus tehdä. Omat puikot olivat kyllä paksummat kuin ohjeessa, kun halusin varmasti laskeutuvaa neuletta, enkä mitään peltimäistä... niinpä kainaloiden kohdalla m-koon silmukkalukumäärät kannatti jättää s-kokoisiksi ja oikeastaan olisi riittänyt hieman vähempikin silmukkamäärä loppuun..
Kauluksesta tuli kyllä alkuperäisillä silmukkamäärillä niin suuri, että tein i-cordin kiertämään koko kauluksen ja kiristin sen samalla pienemmäksi. Nyt ei purista, mutta eipä putoa pusero päältäkään liikahtaessa.
Napit on aikoinaan tilattu Etsyn kautta Thaimaasta. Ei ihan oikea rotu, mutta terrierri kuitenkin. Ja terrierrimäiseen tapaan yksi puupää katsoo ihan huvikseen ja tahallaan eri suuntaan kuin muut..
Jesh, iloitsimme Niilon kanssa, kun tuli valmiiksi. Ja pikku pomppu päälle!
Lopputulos - käyttöpaita. Nyt tuntuu, että hyvä sellainen.
Lankana Coasts'n 75% kierätetty puuvilla, 25% akryyli, Red Heart Eco-Cotton Blend.
Sangen näppärä ja kiva uusi tapa testattu!
Vain muutama pieni pisto kainaloiden kohdalla saumana, mutta onnistuu tämä toki näköjään näinkin.
Hihojen idean ja alkusilmukkalukumäärät otin On The Beach -mallista (by Isabell Kraemer).
This pattern is worked seamlessly from top-down using the contiguous sleeve method developed by Susie Myers, (“SusieM” on Ravelry: http://www.ravelry.com/people/SusieM)
Idean lisäksi ei juuri muuta ollutkaan alkumetreillä. Ostetun lankamäärän vuoksi lopputuloksessa piti olla molempia olemassaolevia värejä ja sitten jossain vaiheessa kehittelin halkioidean, joka myös tuli toteutettua.
Tässä on ihan oikeasti halkiot helmassa ja hihansuissa, vaikka ne nyt onkin niin tiukasti napitettu, että tuskin näitä nappeja tulee juurikaan availtua. Raitapaitaa ei huvittanut tehdä, joten ajattelin, että antaa värien muuttua ihan reilusti vaan ja helma + hihansuut on tehty helmineuleella.
Kainaloiden kohdalla piti reveta jarruttelemaan lisäysten kanssa, ettei tästä tulisi ihan ylisuurta, vaikka reilun kokoinen olikin tarkoitus tehdä. Omat puikot olivat kyllä paksummat kuin ohjeessa, kun halusin varmasti laskeutuvaa neuletta, enkä mitään peltimäistä... niinpä kainaloiden kohdalla m-koon silmukkalukumäärät kannatti jättää s-kokoisiksi ja oikeastaan olisi riittänyt hieman vähempikin silmukkamäärä loppuun..
Kauluksesta tuli kyllä alkuperäisillä silmukkamäärillä niin suuri, että tein i-cordin kiertämään koko kauluksen ja kiristin sen samalla pienemmäksi. Nyt ei purista, mutta eipä putoa pusero päältäkään liikahtaessa.
Napit on aikoinaan tilattu Etsyn kautta Thaimaasta. Ei ihan oikea rotu, mutta terrierri kuitenkin. Ja terrierrimäiseen tapaan yksi puupää katsoo ihan huvikseen ja tahallaan eri suuntaan kuin muut..
Jesh, iloitsimme Niilon kanssa, kun tuli valmiiksi. Ja pikku pomppu päälle!
Lopputulos - käyttöpaita. Nyt tuntuu, että hyvä sellainen.
26.8.2012
Jämäsukkia
Samis-sukista jäi vähän lankaa (Steinbach Wolle'n Sockenwolle Color'ia), joka yksistään ei olisi riittänyt mihinkään. Sniikkereihin lanka riitti, kun otti toisen jämälankakerän (Viking Fame Trend) mukaan.
Oli muuten näky kun näitäkin tein yhtäaikaa kahta sukkaa kaksilla pyöröpuikoilla ja lankojen loppumisen pelossa kahdelta kerältä yhtäaikaa molempiin sukkiin. Sylissä oli siis aina yhtä sukkaa tehdessä toinen sukka ja kaksi kerää lankaa ja molemmista keristä lähti lanka molempaan sukkaan. Sitten soi ovikello ja ryntäsin avaamaan ovea vain huomatessani palattuani, että jo oli Niilo käynyt sotkemasssa vähän lisää... huoh!
Ja toinen jämälankasniikkeripari tulee tässä samalla, nämä on tosin tehty jo toukokuun lopussa ja päätyivät koulun keittiötädille, joka tosi hyvin piti koko vuoden huolta HerttaisenApulaisen munattomasta ruokavaliosta.
Nämä on melkein kokonaan Regian sukkalankaa, raidoissa väreistä pitävälle Viking-lankaa ja päällä helppoa reikäkuviota.
Keittiön tätejä on kiva muistaa, kun he ovat aidosti aina niin hämmästyneitä ja iloisia pienistäkin lahjuksista, Opelle sen sijaan näytti kevätjuhlassa tulevan pakettia ja kukkakimppua pilvin pimein... mitenkään Open panosta väheksymättä - kyllä ansaitsi lahjansa hänkin.
Oli muuten näky kun näitäkin tein yhtäaikaa kahta sukkaa kaksilla pyöröpuikoilla ja lankojen loppumisen pelossa kahdelta kerältä yhtäaikaa molempiin sukkiin. Sylissä oli siis aina yhtä sukkaa tehdessä toinen sukka ja kaksi kerää lankaa ja molemmista keristä lähti lanka molempaan sukkaan. Sitten soi ovikello ja ryntäsin avaamaan ovea vain huomatessani palattuani, että jo oli Niilo käynyt sotkemasssa vähän lisää... huoh!
Ja toinen jämälankasniikkeripari tulee tässä samalla, nämä on tosin tehty jo toukokuun lopussa ja päätyivät koulun keittiötädille, joka tosi hyvin piti koko vuoden huolta HerttaisenApulaisen munattomasta ruokavaliosta.
Nämä on melkein kokonaan Regian sukkalankaa, raidoissa väreistä pitävälle Viking-lankaa ja päällä helppoa reikäkuviota.
Keittiön tätejä on kiva muistaa, kun he ovat aidosti aina niin hämmästyneitä ja iloisia pienistäkin lahjuksista, Opelle sen sijaan näytti kevätjuhlassa tulevan pakettia ja kukkakimppua pilvin pimein... mitenkään Open panosta väheksymättä - kyllä ansaitsi lahjansa hänkin.
22.8.2012
Samikset sukkia myöten
Meidän perheen tytöt voi joskus olla ihan samiksia :)
Meillä on tyttöjen iltoina esimerkiksi kylpylä-hoitoja, joihin saan ihan tavallisinakin päivinä lahjakortteja. HerttainenApulainen saa hoitoja ilman lahjakorttejakin. Kylpylässä tarjolla on vaikka hierontaa saunassa tai jalkahoitoja tai kasvonaamioiden laittoa yhdessä. Ja sitten laitetaan kynsilakkaa :)
ja meillä on lähes samanlaiset sukat!
Sukkalangan toi neiti reissultaan Tallinnasta Mumman, Vaarin ja serkkutyttö A:n kanssa. Kovin oli ollut tärkeää tuoda jotain tuliaisia, vaikka reissu kestikin vain yhden yön ja tarkkaan oli kuulemma miettinyt kullekin sopivan pikkulahjan. Minä sain karkkia (jonka HerttainenApulainen kyllä lähinnä itse söi) ja lankaa. Voi miten suloista :) itse oli omilla rahoillaan ostanut! Langan valintaa helpottamassa olivat auttamassa myös Mumma ja Serkku A. Tämä lanka on Steinbach Wolle'n Sockenwolle Color'ia.
Tämän langan tarkoitus oli jo saadessa kuulemma varma, tästä oli kuulemma tehtvä unisukat meille molemmille. Lanka (2 * 50 gr) riitti reilusti ja vähän jäi ylikin!
Minun sukissani on pieni pintakuvio hälventämässä lätäköitymistä, pintakuvio on sama, kuin mitä käytin aikoinaan sinisissä pikasniikereissäkin. Pienemmissä ei tarvinnut pintakuviotakaan, kun olivat mieluisat kuulemma juuri näin. Molemmissa on tahallaan hyvin lyhyt resori, jotta ne saa yöllä jalan lämmettyä helposti pois.
1. rivi: *langankierto, 2 o, vedä langankierto oiken neulottujen silmukoiden yli* toista * * sukan päällä (26 s) ja pohjassa pelkkää oikeaa*
2. rivi: koko rivi oikein
..jep, toimii taas.
Molemmat on aloitettu lappualoituksella varpaista ja molempien kantapää on "Gusset heel", joka edelleen taitaa olla lempparini ainakin kärjestä aloitetuissa sukissa. Tulos on siisti eikä tosiaan poimita mitään silmukoita. Gusset heelin ohje löytyy vaikka Southwestern socks- mallista (Wendy D. Johnson)
(Nää sittenkin vähän kutittaa kuulemma öisin :()
18.8.2012
Nära havet vill jag bo
Lomien Ruotsi-reissusta jäi hyvä fiilis, vaikka keli ei ollutkaan parhaimmillaan.
Jäi myös vähän nolo olo, kun puhe paikallisten kanssa oli joskus varsinaista sillisalaattia, lause alkoi ruotsiksi mutta loppuikin englanniksi. Tai alkoi englanniksi ja seuraava lause ruotsiksi, kun kuuntelija ei ymmärtänytkään. Kuulin kotona lauseen, joka kolahti.
"Jag trivs bäst i öppna landskap, nära havet vill jag bo"

Mä kans.
Oikeasti- kuuntelen kyllä ruotsalaistakin musiikkia, mutta kehtaanko edes tunnustaa, että Ulf Lundell oli mennyt kokonaan ohi. Huolimatta siitä, että asema ruotsalaisessa musiikkikentässä ja lauluntekijätraditiossa lienee yhtä järkälemäinen kuin Hectorin meillä tai Bruce Springsteenin USAssa (lainaus Soundista). Nolostuin ja ihastuin.
Täytyy ehkä hommata hänen kirjojaan(kin), levyjä meillä (!) kuulemma jo on..
Miten ihana lause.
Tein tyynyn. Katson ja ihailen. Onneksi asun jo valmiiksi meren lähellä.
Rakastan merta; aaltoja ja kallioita, pieniä luotoja, pyöreitä veden hiomia kiviä ja horisonttia jossain kaukana.
Pitäisi ostaa vene. Tai merenrantamökki. Siihen asti mennään tällä.
Jäi myös vähän nolo olo, kun puhe paikallisten kanssa oli joskus varsinaista sillisalaattia, lause alkoi ruotsiksi mutta loppuikin englanniksi. Tai alkoi englanniksi ja seuraava lause ruotsiksi, kun kuuntelija ei ymmärtänytkään. Kuulin kotona lauseen, joka kolahti.
"Jag trivs bäst i öppna landskap, nära havet vill jag bo"

Mä kans.
Oikeasti- kuuntelen kyllä ruotsalaistakin musiikkia, mutta kehtaanko edes tunnustaa, että Ulf Lundell oli mennyt kokonaan ohi. Huolimatta siitä, että asema ruotsalaisessa musiikkikentässä ja lauluntekijätraditiossa lienee yhtä järkälemäinen kuin Hectorin meillä tai Bruce Springsteenin USAssa (lainaus Soundista). Nolostuin ja ihastuin.
Täytyy ehkä hommata hänen kirjojaan(kin), levyjä meillä (!) kuulemma jo on..
Miten ihana lause.
Tein tyynyn. Katson ja ihailen. Onneksi asun jo valmiiksi meren lähellä.
Rakastan merta; aaltoja ja kallioita, pieniä luotoja, pyöreitä veden hiomia kiviä ja horisonttia jossain kaukana.
Pitäisi ostaa vene. Tai merenrantamökki. Siihen asti mennään tällä.
15.8.2012
Lisätarpeita 112:lle
Ei onneksi taaskaan mitään hätää, vaikka 112:n apua tarvittiinkin!
Vielä oli pellavakangasta muutamaan tyynyyn. Tätä vauhtia on seuraavaksi matkattava kangaskauppaan..
Kun intoa näihin koordinaatti-tekstityynyjen tekemiseen taas yhtenä (vaihteeksi sateisena) iltana oli, samantien tussit esille ja menoksi...
Ne, jotka olivat ymmärtäneet :) kehua aiemmin tekemiäni, saavat ihan omat, omien osoitteidensa koordinaateille tehdyt. Nää on siis ihan muille, kovin Helsinki- keskeistä taas kuitenkin.
Taas käytin 112.fi:n karttakoordinaattipalvelua, se olikin tässä muutaman kuukauden aikana muuttunut vielä helppokäyttöisemmäksi. Tosin hirveäksi harmistuksekseni huomasin, että aiemmin otetut koordinaatit eivät täsmänneetkään ihan tasan nyt saataviin. Että otti aivoon, uusilla(?) koordinaateilla ei pääse ihan perille, vaan jääkö jonnekin postilaatikon tienoille? Ei meillä ovelle tosin pääse millään nytkään, kun naapurin salaojaremontti tukkii pihatietä aika tehokkaasti..
Yllätysten antaminen on parasta, niinpä tällaisia on joskus siis tulossa. En varmaan malta odottaa näiden kanssa jouluun asti..
Näissä muuten oli apuna aiemmista poiketen sabluuna, tämä tarttui mukaani kesälomareissulta Porvoosta. Näppärä, vaikka sisältääkin vain numerot.
Vielä oli pellavakangasta muutamaan tyynyyn. Tätä vauhtia on seuraavaksi matkattava kangaskauppaan..
Kun intoa näihin koordinaatti-tekstityynyjen tekemiseen taas yhtenä (vaihteeksi sateisena) iltana oli, samantien tussit esille ja menoksi...
Ne, jotka olivat ymmärtäneet :) kehua aiemmin tekemiäni, saavat ihan omat, omien osoitteidensa koordinaateille tehdyt. Nää on siis ihan muille, kovin Helsinki- keskeistä taas kuitenkin.
Taas käytin 112.fi:n karttakoordinaattipalvelua, se olikin tässä muutaman kuukauden aikana muuttunut vielä helppokäyttöisemmäksi. Tosin hirveäksi harmistuksekseni huomasin, että aiemmin otetut koordinaatit eivät täsmänneetkään ihan tasan nyt saataviin. Että otti aivoon, uusilla(?) koordinaateilla ei pääse ihan perille, vaan jääkö jonnekin postilaatikon tienoille? Ei meillä ovelle tosin pääse millään nytkään, kun naapurin salaojaremontti tukkii pihatietä aika tehokkaasti..
Yllätysten antaminen on parasta, niinpä tällaisia on joskus siis tulossa. En varmaan malta odottaa näiden kanssa jouluun asti..
Näissä muuten oli apuna aiemmista poiketen sabluuna, tämä tarttui mukaani kesälomareissulta Porvoosta. Näppärä, vaikka sisältääkin vain numerot.
31.7.2012
Pikkutytsin virkattu neliö
Yhtenä iltana tuli into virkkaamiseen.
Tein pienen peiton.
Ihan vain iso isoäidinneliöhän tämä on, mutta reikäisyydestä huolimatta varmaan kuitenkin lämmittää.
(Novitan Ilona-lankaa, eli 75% villaa kuitenkin).
Ei tälle ollut edes käyttäjää tiedossa, mutta ajattelin, että kyllä tälle joskus käyttöä tulee,
jos ei muuten niin nukenpeitoksi. Nukenpeitoksi tosin ehkä hieman reilu, tämä on kooltaan noin 50 * 50 cm.
Nyt työkaveri sai taas lapsenlapsen, söpön tyttösen ja
kun tuo työkaveri on niin mukava, niin annoinkin tämän hänelle eteenpäin annettavaksi.
Yllättyi :) -- yllätykset on parhaita silloin, kun niitä ei osaa odottaa..
Vähän nyt jo eteenpäin luovutettua harmittaa, etten tähän vielä jotain (simpukka?kuvioista) kaunista reunusta, mutta nyt vasta kuvan ladattuani huomasin, että todistusaineistoksi otettu kuva onkin otettu keskeneräisestä työstä, kyllä tässä peitossa oli useampi kerros valkoista reunassa... eikä reunat kyllä käpristelleet lainkaan, kun oli jopa pingoitettu suoraksi.
Tein pienen peiton.
Ihan vain iso isoäidinneliöhän tämä on, mutta reikäisyydestä huolimatta varmaan kuitenkin lämmittää.
(Novitan Ilona-lankaa, eli 75% villaa kuitenkin).
Ei tälle ollut edes käyttäjää tiedossa, mutta ajattelin, että kyllä tälle joskus käyttöä tulee,
jos ei muuten niin nukenpeitoksi. Nukenpeitoksi tosin ehkä hieman reilu, tämä on kooltaan noin 50 * 50 cm.
Nyt työkaveri sai taas lapsenlapsen, söpön tyttösen ja
kun tuo työkaveri on niin mukava, niin annoinkin tämän hänelle eteenpäin annettavaksi.
Yllättyi :) -- yllätykset on parhaita silloin, kun niitä ei osaa odottaa..
Vähän nyt jo eteenpäin luovutettua harmittaa, etten tähän vielä jotain (simpukka?kuvioista) kaunista reunusta, mutta nyt vasta kuvan ladattuani huomasin, että todistusaineistoksi otettu kuva onkin otettu keskeneräisestä työstä, kyllä tässä peitossa oli useampi kerros valkoista reunassa... eikä reunat kyllä käpristelleet lainkaan, kun oli jopa pingoitettu suoraksi.
Tilaa:
Kommentit (Atom)