Rummutusta: Sherborne Abbey ja sen pipo

Tämän tein jo aiemmin kesällä, mutta pääsee nyt vihdoinkin näytille suuren rummutuksen kera.

Kesän aikana tuli toki tehtyä paljon muutakin, jopa olkapäiden kipeytymiseen saakka, mutta eilisessä AfroCubism- konsertin hytkymisessä Huvila-teltassa saivat kyllä kipeytyneet lihakset kyytiä.

"Maailmanmusiikilliset fuusiot ovat nykyään arkipäivää, mutta Afro­Cubism-levy kuuluu ehdottomasti ­alan hienoimpiin virityksiin. Laulukieli sekä painotukset kuubalaisten ja malilaisten ainesten välillä vaihtuvat ilman huomattavia saumakohtia. Risteilevät kielisoittimet hallitsevat soundia. Bongot, congat ja marakassit kuljettavat keveitä rytmejä. Vielä ei voi ennustaa, muodostuuko AfroCubismista Buena Vistaan verrattavaa kestosuosikkia, mutta vapaasti svengaavan musiikin ystävälle se tarjoaa pelkkää nautintoa." Lainaus Soundi-lehdestä 10/10, Pauli Kallio.

Sanon Jep, Jep ja älähdän nautinnollisesti lanteiden kipeyttä :)

Rummuttajina kesällä Hollannin "Festival Deventer op stelten"ssä Deventerissä esiintyneet kolumbialaiset Exodus- ryhmäläiset. Oli muuten hienot festivaalit ja upea esitys.

Ilulta (vanhasta blogista, täältä) jo vuosia sitten löytyneen ohjeen mukainen Sherborne Abbey on nappeja myöten valmis. Langasta onkin jo vinkkiä aiemmin, se on tehty paksusta Dropsin Nepalista. Ilun ohje oli hyvä, mutta menin vielä lisäilemän etumukseenkin palmikonkiertoja, ettei koko vartalo-osuuden tekeminen olisi ollut ihan tylsää.

Tunnustan jo ennenkuin joku tiirailee liian läheltä, että jouduin pienentämään viimeistelyn aikana työn kaula-aukkoa vähän pienemmäksi, kun muuten olisi käyttö jäänyt todennäköisesti paljon vähäisemmäksi. Tuo pienennys on tehty virkkaamalla 2 kerrosta kiinteitä silmukoita muuten valmiiseen työhön.

Oikean kokoinen ja KUUMA! Toivottavasti tarvitsen tätä ensi talvena :) Tykkään kyllä kovasti ja värikin ihastuttaa edelleen. Pelkkää hihaa esittävässä kuvassa tämä "olive-mix" väri kertautuu parhaiten, on siis vihreän-keltaisen-kirjavaa, eikä tasaväristä, niinkuin kuvista luulisi..

Seuraksi tuli sitten yhtenä viileämpänä lomapäivänä väkerrettyä langanlopuista pipokin, ihan perinteinen palmikkopipo, jossa 82 silmukkaa resorissa ja 84 varsinaisessa pipo-osuudessa. Tähän olin joskus tulostanut ohjeenkin tapaisen, mutta se valitettavasti katosi jo tekemisen alkuvaiheessa. Epäilen, että se joutui HerttaisenApulaisen askartelumateriaaliksi.. Tämä on hieman pidempi kuin piponi yleensä, joten hyvä kiskaista korville talvipakkasilla...

 Huvinkin tein tähän satsiin, mutta se toiste.