Keramiikkaa, hevosenjouhisavustusta ja henkarivääntelyä

On muuten taas tullut tehtyä vaikka mitä erilaisista koruista keramiikkaan ja betonivaluihin ja neuleita tietysti... 

Bloggaaminen laahaa ikuisuuksia jäljessä, mutta jos taas aloittaisi julkaisemisen, että ehdittäisiin edes suurinpiirtein oikean vuoden aikana..Nyt heti iso satsi kuvia, kun oli sen verran outoa hommaa..

Vaikken vantaalainen olekaan, niin silti siellä pidetyt (lyhyt)kurssit Vantaan aikuisopistossa tuovat tervetullutta lisää repertuaariin, 

uusia (outoja) juttuja on aina kiva kokeilla.

Toinen tämän syksyn kursseista, mihin itseni ilmoitin oli hevosenjouhisavustus, vaikken kyllä ilmoittautuessani yhtään tiennyt mitä se edes on. Myöhemmin kävi ilmi, että aika pielessä olivat ennakkoajatukset, mutta kurssiesineessä mainittu "taianomainen" kyllä piti paikkaansa.

"Kokeile persoonallista savustustekniikkaa syysiltojen iloksi! Jouhisavustuksen jälki on hyvin graafista ja vaikuttavaa, ja itse savustustapahtuma kuin taianomainen happening. Hevostenjouhien lisäksi voi myös kokeilla minkälaista efektiä sokerilla tai höyhenillä saa aikaiseksi"

Kurssilla kun jokainen sai tehdä "mitä halusi", niin lopputuloksetkin eroavat toisistaan tietysti huomattavasti. Alla olevia työskentely- ja lopputuloskuvia on paljon ja joukossa siis paljon muidenkin tekemisiäni kuin minun, mutta ehkä näin saa vähän paremman käsityksen koko hommasta. Oli muuten mukavaa! Ehdottomasti joskus uusiksi!

Ensin teimme savesta työt (töitä), joita seuraavana päivänä vielä viimeisteltiin esim kiillottamalla ja jätettiin sitten muutamaksi viikoksi kuivumaan ja raakapoltettavaksi. Keramiikkaa on tullut aiemmin vuosia sitten tehtyä reilumminkin, jotakuinkin 10 vuotta. 

Oli mielenkiintoista huomata, että kädet kyllä tiesivät mitä tehdä ja miten saada savi muotoutumaan halutusti, vaikka aikaa edellisestä kerrasta oli lähes hmm..15 vuotta. Tuli uusi tunnistekin blogiin :)

Noiden peräkkäisten päivien tuloksena syntyi isohko vati (halkaisija noin 40 cm) ja ihan ylimääräisinä töinä puolisalaa tein myös enkelinmekkoja. Vati on viimeistelty kiillottamalla ja enkelinmekkoihin on ennen raakapolttoa lorautettu hieman väriä pintaan.

Tässä alla on kolmannen päivän alkuasetelma -

kuivia ja raakapoltettuja töitä odottamassa jatkokäsittelyjä

eli päästään varsinaiseen savustustapahtumaan..

Tässä ollaan saatu jo uunit, kaasupullot ja muut tarvikkeet kannettua pihalle ja 

aletaan täyttämään ensimmäistä tynnyriuunillista:

Ja uunihan lämmitettiin sitten kaasulla tosi kuumaksi 

- olikohan 900 (?) asteiseksi - 

reiästä sisään kurkatessa näyttääkin siltä - hehkuu kuin keltuainen :)

Ja kun työt varmasti olivat kuumia, niin Johanna-Ope nostikin ne yksitellen pois hehkuvan kuumana

 

Useimmissa töissä kaivattiin auttavia käsipareja, joskus reilumminkin, jotta suunnitelma saataisiin toteutettua edes suurinpiirtein. 

Liian tarkkoja mielikuvia ei kannata tehdä, sillä tuulenpuuskat ja -henkäyksetkin saattoivat tuottaa odottamattomia tuloksia, samoin työn senhetkinen lämpötila selkeästi vaikutti tulokseen - 

useimmiten piti malttaa odottaa hetki ennen aloittamista. 

Hyvin kuuma keramiikka siis "imaisi" "savustus"aineen itseensä ja syövytti pintaan kuvion.

Tässä allaolevassa savustetaan oksanpalasilla, kuivilla siemenkodilla, karvoilla ja lyhyillä jouhilla

 

Luulisin, että tämä reunan kuvio on hevosenjouhta - joka joskus suostui pysymään suorana ja toisella kertaa kihartui hyvinkin paljon. 

Tässä haluttiinkin mahdollisimman kiharaa tulosta.

  

Tässä ainakin asetellaan hevosenjouhta. 

Lisäksi sisälle on laitettu palamaan heinää tai paperia, 

jotta sisäpuolikin savustuisi.

 

Rautasahan terällä pystyi painamaan (tässä jouhta) hyvin kuumaan työhön, 

vaikka välillä aina joltakulta meinasi unohtua, 

että niitä ei todellakaan sormin kannata painella kiinni..

 

Äskeisen jouhien asettelun jälkeen päälle on vielä siroteltu sokeria, 

joka tietty paloi myös saven sisälle.

  

 Ja toisen työn höyhenhän on myös ihan tunnistettava edelleen, 

vaikka tosiaan suli aivan tasaiseksi pinnan kanssa.

 

Varsinkin tämän kuviointi hevosenjouhilla onnistui mielestäni tosi hyvin-

mutta kauheaa oli kuunnella jäähtymisen aikaista raksetta ja pauketta -

ilmeisesti uuni pääsi kuumenemaan liikaa ja useimmat sen kuumennussatsin töistä halkesi -tämäkin tosi harmittavasti lähes pystysuoraan

(ja kun oli makkaratekniikalla tehty, niin ei kyllä uskota tekovikaankaan)

  

Alla sitten omia töitä, joiden koristelua ei tietty pystynyt kuvaamaan,

kun itse oli työn touhussa.

Tässä isoimmassa enkelinmekossa on jo tehty varsinainen koristelu hevosenjouhilla ja höyhenellä ja tässä palaa enää sisälle laitetut sahanpurut.

Sisäosan tummuus nostaa hyvin esille kolmiulotteisuutta.

Vähän kauhea kuva "palavasta enkelistä".

 

Ja kuten toivoinkin, savustus korostaa pintakuviointia.

(siivet on kaaviloitu kangaspitsin päälle ja 

mekko vohvelikankaisen pyyhkeen päällä)

 

Päätyö vati muuttui tämännäköiseksi. Pinta on hipelöitävän sileä.

 

Yksityiskohtia vielä -

ja käytetty siis pelkkää jouhta

 

 Tässä kuvassa on yksittäinen jouhi ja toisen samanlaisen tekemää jälkeä

(ilmeisesti on tullut tuulenvire, joka vei savut laakeasta vadista poispäin)

No oli niitä pikainen-lisätyö-enkelinmekkoja siis neljä, 

jos nyt tunnustaa kehtaa...

savustusmateriaalina jouhta ja/tai höyheniä.

Mutta oma riesansa tuli sitten vielä kotona, kun visio piti tehdä loppuun asti...

Piti mennä k-rautaan hakemaan rautalankaa, kun ei tarpeeksi vahvaa kotoa löytynyt ja väkerrellä mekoille henkarit. Vitsi kun tykkään.

Henkarit on niin vahvoja, että työt voi halutessaan vaikka ripustaa niistä roikkumaan.

Pari ensimmäistä henkariversiota pääsivät HerttaisenApulaisen nukkien henkareiksi, kun olivat liian ohutta rautalankaa kannattamaan näiden mekkojen painon.