Alpakkaiset sammaleiset

Yhdet Sammaleiset (by Nina) tein jo viime keväänä, mutta niihin ei kirjavan langan vuoksi tullut tehtyä pintakuviota.

Nyt oli yhden yllätyspussin sisältönä tullut 50 gr alpakkalankaa, joka sopi hyvin tuhota näihin.

Lämpimät on, vaikka suht' ohuet. Nämä kun laittaa vaikka toisien lapasten tai rukkasten alle, niin pärjää kyllä kylmemmälläkin. Ei koiranulkoilutukseen, koska lanka ei varmaan kestä jatkuvaa nahkaremmin hankausta.

Niuho sanoo, että peukalossa näkyy, että oikaisin vähän ja jätin silmukat puikolle. Tuon kohdan olisi voinut tehdä hieman siistimmiksin. Muuten hyvät ja lämpimät. Näppärä tapa tehdä lapaset ylhäältä alas ja intialainen peukalokiilakin on kiva - pikkuisen eri kuin normaalisti.

Saroyan 2

Tämä Saroyan (Ravelry-linkki) by Liz Abinante) on hieman isompi kuin keväällä päiväkodin opelle tekemäni.

Helppo malli, tosin samalla tietysti myös vähän pitkävetinen tehdä. Mutta tässä kun on kolme eri osaa, niin ei niitä toistoja kuitenkaan niin kovin montaa tullut. Minä tein 7 lehteä joka osioon. Tässä on lankana 7-veljestä ja sitä meni noin 100 gr. Toistaiseksi tuntuu pysyvän muodossaan, eikä käpristele tai kääntyile reunoista, pingotus ei ole ihan tiukimmasta päästä - vain sen verran, että lehdet näkyvät kokonaisina.

Tämä malli kuuluu niihin, joita voisi tehdä vaikka kuinka monta, koska lopputulos kelpaa myös "ei-niin-pitsin-ystäville", mutta silti sinä on jotain pientä ekstraa.

Joulunpunamekkoinen neitonen

Joulua ennen tuli pikainen tarve punaiselle joulumekolle, eikä sellaista tuntunut löytyvän (sopivaan hintaan tai oikeaa mallia) mistään... niinpä me pistettiin ompelutehdas pystyyn ja mekko olikin päällä lähes kaikkina joulun päivinä.

Tämä tehtiin täyttämään kaikki toiveet: joulunpunainen, liehuvahelmainen ja helmillä koristeltu.

Kaavoja ei ollut, joten osat on leikattu mutu-tuntumalla, vähän vanhasta mekosta mallia ja kokoa katsoen.

Hankalaksi tässä meinasi muodostua liehuvahelmaisuus, kun lopputuloksena syntynyt 8 palasta koottu helma ei kuulemma hulmunnutkaan tarpeeksi.. onneksi keksittiin käyttää vanhan, liian pieneksi jääneen mekon kerroksellinen alushameosa tähän... kyllä kuulkaas hulmusi! Tämä oli niin ex-tempore työ, että kankaanakin käytettiin Annin prinsessaviitasta yli jäänyttä palasta.. ja nyt ei kyllä jäänyt yli yhtään mitään! Rintakoristekukkanenkin jouduttiin tekemään vanhasta satiinisesta lahjanauhasta ja kultanapista. Ja ne helmet - ommeltu yksitelleen kaulukseen ja helmasaumaan.

Kyllä tällä kelpasi jouluna esiintyä serkusten kanssa Joulupukille.

Jos vielä samaan jotain muuta jouluun liittyvää muistoksi.
Tänä vuonna ei ollut joulukuusta, kun Niilo olisi kuitenkin repinyt (ja syönyt) kaikki koristeet pois, niinpä meillä oli iso risukimppu takan päällä. Se oli spreijattu hopeiseksi ja koristeena oli vain hopeapalloja, lasilintuja ja pieniä led-valoja. Kaunista  - eikä lopputuloksena ollut juhannukseen asti löytyviä neulasia lattilistojen alla.

Bias

Helena Bristowin Bias on helpo, mutta näyttävä -nimenomaan pingoituksen jälkeen, kun kuvio aukenee.

Itseasiassa pingoittumatonkin versio oli kiva, mutta ei siinä kyllä mitään pitsimäisyyttä ollut. Pingoittaminen olikin aika hankalaa, jotta reunareiät sai suoriksi... mutta onnistui se kuitenkin suurinpiirtein. Tosin olin jo vähällä luovuttaa yksittäisillä nuppineuloilla yrittämisen ja laittamassa apulankoja, mutta en sitten kuitenkaan.

Meni nimittäin pingoitusvaiheeseen asti ennenkuin tajusin, että tämähän ei olekaan suorakulmio vaan suunnikas :) Ai miten niin tehty telkkaria tuijottaessa ja aika pimeässä. Tumman värinsä vuoksi sekin muuten aika haastavaa..

Tämä on tehty isommaksi huviksi 80 silmukalla, kun ohjeen toinen versio esitti tästä kapeaa huivia. Sellaisenaan olisi varmaan myös ollut kiva, mutta halusin suorakulmiomaisen huivin, kun ainoaan itselle jäljelle jääneeseen Clapotikseen tarvittiin toinen vaihtoehto.

Helppous tuo mukanaan myös sellaisia haasteita, ettei jaksaisi edes tehdä loppuun asti, mutta annoin kuitenkin mennä koko 100 grammaa lankaa, mitä minulla oli. Pientä haastetta tässäkin, lankaa jäi muutama kymmenen senttiä, joten kerrostakaan en olisi saanut enää tehtyä.

Mikä fiilis? Ihan kiva, tosin saa nähdä päätyykö tämäkään oikeasti loppujen lopuksi minulle..
Addin 5 mm pitsipuikoilla joutuisa tehdä, eikä langan hintakaan päätä huimannut - on nimittäin Oulunkylän Fashion Housen ystävyysmyyntien saalista joskus (niissä muutaman euron yllätyspusseissa voi joskus olla suoranaisia löytöjä). Omasta mielestäni tämä Zitronin "Trekking Hand art" on sellainen (ja niitä oli jopa samassa pussissa 2 eriväristä! jep, kelpaa).

Annin Nimpparislipari ja timanttinen prinsessaviitta

Kaikki speksit ovat hävinneet, mutta lopputulos on onneksi sopiva :)
Neiti Anni pitää eniten punaisesta, joten sliparistaankin tuli tietysti punainen.
Tämä on Dropsin Alpakka-lankaa ja sangen pehmeä ja kevyt - ja silti lämmin.

Neiti ei oikein ole koiraihmisiä, joten ehkä tähän sopivat paremmin kissanapit, ne on aiemmin tilattu Thaimaasta..

Suloisinta näin äidin näkökulmasta on, että HerttainenApulainen halusi itse paitsi valita niin myös ommella serkkunsa napit - eikä ompelia tarvinnut edes tarkistaa saati uudelleenommella myöhemmin.

... ja intouduttiin me vielä ompelemaan prinsessaviittakin! Ja tätähän voi käyttää myös essuma haluttaessa. Yhdessä ommeltiin ja neitimme näytti paikat, mihin "timantit" ja muut korukivet kuumaliimalla liimattiin. Kyllä tuli hieno! Timentteja oltiin aiemmin jo liimailtu HerttaisenApulaisen omaan viittaan aikoinaan, täällä.

Opelle ja koulun keittiötädille

En ollutkaan viime joulun jälkeen huovuttanut ja nyt kahdet lapaset yhdessä päivässä.
langantarkastusreissulla kellarissa oli nimittäin osunut silmään nämä vielä vyyhdillä olleet langat ja poishan ne piti saada sieltä kuljeksimasta. Ovat kyllä oikein hyvät telkkarineulomiset- isoilla puikoilla paksua Fritidsgarn -lankaa :) Eikä mitään erikoisuuksia mietittävänä, kunhan antaa mennä vaan - ja muistaa lopettaa ajoissa.
Näissä on molemmissa 32 silmukkaa ja ensin tehty 15 cm ranteesta peukaloon mitattuna ja peukalosta kärkeen 14 cm. peukaloissa on 14 silmukkaa ja 14 kerrosta.

Muokkautuivat oikein hyvän kokoisiksi ja pehmeiksi, just niinkuin piti. Nämä parit menivät joululahjaksi ja kiitokseksi hyvästä syksyn huolenpidosta. Pinta huopautui jälleen oikein ihanaksi ja pehmeäksi, ennen antamista liimasimme vielä heijastinkankaasta leikatut heidän nimiensä alkukirjaimet tekemään lapaset vielä henkilökohtaisemmiksi - ja vähän lisänäkyvyyttä antamaan - kun lumesta ei kyllä ole tietoakaan. Yhtenä päivänä oli 0,5 cm lunta, mutta vettä sataa joka päivä!

Alkuasetelma ennen 1 h 11 minuutin pesua 40 asteessa oli tämä: -lopputulokset oli niin nopsasti pakattu paketeihin, että ei siinä ehtinyt enää kuvia ottamaan...

Let's make some..kämmekkäitä ja taidetta

Yksi hyvä kaveri sairastaa

ja joka paikkaa kolottaa. Lohdutukseksi ja kipeitä niveliä lämmittämään tekaisin tällaiset "Cafe au Lait Mitts" -kämmekkäät (by Paula McKeever). Nämä on tehty MerinoSilk-langasta ja tahallaan saajalleen hieman isot, kun mikään ei saa kiristää. Toivottavasti pehmeä ja lämmin lanka sekä ennenkaikkea lämmin ajatus auttavat edes vähän.

Kauheaa on myös se, että tämä nimenomainen kaveri harrastaa kovastikin käsitöiden tekoa ja saapa nähdä pystyykö juurikaan harrastustansa enää jatkamaan tulevaisuudessakaan, toki toivoa on.

Toista kaveria paleltaa

mainitsin ylläolevista kämmekkäistä toiselle kaverille joka -ilmeisesti kyllä oikeasti ilman mitään taka-ajatuksia sanoi itsekin tarvitsevansa jotain tuollaisia. Aina ovat sormet jäässä, kun työpisteessäkin puhaltaa ilmastoinnin kylmä viima juuri työpöydälle.

Kauhea yhtälö: otsa hiessä raataa ja kädet silti kohmeessa, nämä ovat täyttä superwash- villaa, joten lämmittänevät tarpeeksi. Tein kyllä reikiäkin :) jottei ihan hiki valu sormien välistä..

Parhaimmat lahjat ovat yllätyksiä ja yllätysten teko on kivaa, joten muutamaa päivää myöhemmin ilmestyivät nämä hänen työpöydälleen :)

Ei kyllä arvannut yhtään saavansa tällaiset, mutta arvasi aika pian, että mistä nämä ilmestyivät.

Mallina Knittyn Spirogyra by Lynne Vogel. Lankaa jäi muuten päättelyn jälkeen vajaa metri, että onneksi riitti.

Taidetta:

"Let's make some good art"- kirjaa on siellä täällä näkynyt blogeissakin. Itseä harmittaa, että tilasin vain kaksi, sillä kirja on aivan superihana! Omani tilasin Amazonilta, mistä niitä näytti saavan halvimmalla (£5,55/ kpl). Näitä olisi pitänyt tilata enemmän, sillä voin hyvin kuvitella useammankin (omani tai varsinkin HerttaisenApulaisen kaverin) pitävän tällaisesta. Tämä antaa ja jättää tilaa omalle mielikuvitukselle. Olen "ihan pikkuisen" saanut luvalla täytellä sivuja, mutta yön pimeydessä olen salaa omine lupinen piirtänyt muutamia kuvia lisää. kamalan noloa, mutta vielä en ole jäänyt kiinni.

Alla olevat kuvat ovat suoraan /letsmakesomegreatart.com- sivuilta.