Uusi ylösalaisneule

Äitienpäivälahjan teosta innostuneena päästin tehdä toisen samanlaisen. Malli on taas sama Ulla-neulesivuilta napattu Johanna Pajakosken ylösalasraglan. Tämä on muuten tehty ohjeen mukaan, mutta etuosassa on pitsineuletta ihan mielenkiinnon pysymiseksi. Pitsineule on napattu kirjasta "Kauneimmat neulemallit" s. 126, kuvio 196. Lisäksi on tehty vähän vyötärökavennuksia - jotka vieläpä kohdistuivat oikeaan paikkaan :)

Lankaa (Kokon Zitron - 35 % silkkiä, 35 % puuvillaa ja 30 % polyakryyliä) meni vartalo-osaan vain 150 grammaa ja hihoihin pikkuisen lisää. 200 gr riitti vallan mainiosti. Tämä lanka oli ihan ohjeen tiheyttä ja silti ohjeessa tähän sanotaan m-koossa menevän 450 gr! Tuskin nämä etuosan pitsin reiät tuollaista langansäästöä tekivät?

Langaksi tähän olin valinnut Fashion Housen ystävyysmyynnistä ostetun 500 gramman paketin (20 euroa), mutta tällä langanmenekillähän paketista riittää kahteen paitaan ja vielä huivikin! Äiti kyllä tykkäsi edellisestä... ja tykkää ruskeasta..hmmm.

Tässä vielä lähikuvaa pitsineuleesta, salama vääristää väriä, on tummanruskea, sellainen suklaasävyinen.

Tämä on ihan itselle ja fiilis: OK, tulee käyttöön. Tämän päivän helteelle ehkä jopa kuuma (27 astetta), mutta saattaa päästä jopa Roomaan loppuviikosta, kun häippäsen pikkulomalle.

Jotain ihan muuta: saaressa

Meillä on silloin tällöin mahdollisuus käydä Tammisaaren saaristossa olevassa isossa saaressa. Sinne meno on aina mukavaa, useimmiten sääkin suosii ja mukana on mukavaa porukkaa.

Nyt kävimme mökillä ensimmäistä kertaa tänä vuonna, toivottavasti voimme mennä vielä uudestaan!

Parasta on itse meri, niin aava ja avara, mutta metsäretket saaren toiseen kolkkaan tulevat varmaan kakkosena (jos nyt jätetään sellainen pääasia kuin hyvä ruoka itsestäänselvyytenä mainitsematta.

Hyvä ruoka, parempi mieli -toimii täällä, saaressa ei murjoteta tai kinastella..

Yhdessä kohdassa rannalla oli aivan mielettömästi simpukoita, isoja ja hienoja ja auringossa sinisenä loistavia.

Koska saari on iso, sieltä löytää kaikenlaista, kivihullut keräävät kiviä taskut ja kassitkin täyteen

Saaresta toiseen pääsee kävelemään sillan ylittämällä, aivan vieressä on kauriiden käyttämä vedenylityspaikka, ne eivät tule huojuvalle sillalle..

Kevään ensimmäiset kuumat ilmat ovat herättäneet perhosetkin ja voi ihmettä kun se laskeutui suoraan sormille.

Vain yksi korvasieni oli saaliina, vaikka olisi niitä saanut enemmänkin tulla.


Käsityötä tämäkin, itku tulisi aika pian, jos tällaista pitäisi alkaa itse väsäämään. Aitaa on ainakin kilometrin verran!

He, on sitä hyvää ruokaa kai usein muuallakin kuin mökkielämähetkissä :)

Toivottavasti pian takaisin!

Leijan lailla

Go Fly like a kite- huivi (by Hollimichelle) valmistui maanantaina. Kuuluu sarjaan "tuli kivempi kuin luulin".

Itse tekeminen ei ollut niin kovin mieluisaa, sillä liian paljon piti olla tutkimassa kaaviota, jotta sai selville mitä seuraavaksi olikaan tarkoitus tehdä. ja sama juttu kuin useimmiten niskasta aloitetuissa kolmiohuiveissa - viimeiset kierrokset ovat niin tuskaisen pitkiä...

Tämä on tehty samasta MerinoSilk- langasta kuin aiempi Minttumaari, tähän meni noin 125 grammaa, vitosen pyöröpuikolla.

Tässä jo yrittää karata, mutta en ole vielä varma pääseekö lähtemään vai jääkö meille asumaan.
Tässä lähikuvaa kuviosta
Ja tässä reunuksesta. Tässä viimeisessä kuvassa värit ovat lähimpänä oikeaa.
Oli tässä sen verran hommaa, että otsikonmukaista leijan lennätystä (kite=leija) tällä ei tulla tekemään, tosin onneksi jo reikäisyys taitaa estää sen.

Äitienpäiväpaita

Minttumaari- huivin jälkeen piti pistää töpinäksi, sillä äitienpäivätekeleen tekoon ei ollut montaa iltaa jäljellä. Äiti yhtäkkiä kuitenkin ilmaisi toiveekseen puuvillaisen paidan, eihän sellaista valmiina ollut -eikä itseasiassa ollut edes tarvittavaa määrää puuvillalankaa. Lankakaupan kautta kotiin ja silti tuli pikkuisen tuli kiire, puikkojen suihkintaa saattoi kuulla hyvinkin myöhään illalla.
Tämä on suurinpiirtein Ulla-lehdessä oleva ylösalaisneule (by Johanna Pajakoski). Malli on kyllä kiva tehdä, eikä pelkästään siksi, että siinä ei tosiaan ole yhtään saumaa! Tällä perusohjeella teen varmaan lisääkin (itseasiassa siihen on jo lankaakin hankittuna). Tässä lankana JärboGarn'n "SoftCotton" (100 % puuvillaa), sitä meni melko tarkkaan 300 grammaa. Tässä ylimmässä kuvassa väri on oikein, salamaa käytettäessä kuvista näköjään tuli vähän eri väriset. Tämä on siis vaalean liila. Pingotuksiin ei tosiaan ollut aikaa, mutta on tätä vähän prässäilty ennen paketointia :)

Lopputulosta voi viileämpinä päivinä pitää sliparina pitkähihaisen paidan päällä


tai ilman paitaa lämpimillä säillä



Kuvaajana näissä omakuvissa HerttainenApulainen. Äidille on helpohko tehdä tällaisia, sillä olemme ihan samankokoisia, joten kokovertailuja voi tehdä ihan itsensäkin päälle. Jotta olisi vähän "näyttävämmän näköinen", niin tähän on tehty pitsineuletta sekä eteen että taakse. Pitsimalli on napattu Elli-plazan luonnonvalkoinen jakku- neuleesta. Äiti tykkäsi :)

Minttumaari

Toinen viikon sisään valmiiksi saatu pitsihuivi!

Katja Kvintuksen Minttumaarin teko alkoi sunnuntaina jo ennenkuin edellinen Gail (aka Nightsongs) oli edes pingottumassa, ja valmistui jo tiistaina. Voi olla, että meneillään olevalla lätkän MM-kisoilla on jotain tekemistä sohvalla istuskelun kanssa. Kyllä näitä voi tehdä telkkariakin katsellessa, Minttumaaria vielä paremmin kuin Gailiä, sillä mallikuviohan on suorastaan helppo. Tätä oli ihan mukava tehdä ja valmistuikin nopeasti.

(Tosin tässä kävi ylpeys lankeemuksen edelle kun pari kertaa joutui silti purkamaan, kun oli antanut mennä vaan..ja yksi pienehkö virhe jäikin..tosin sitä ei muut huomaa)

Tässä oli lankana Oulunkylän Fashion Housen ystävyysmyynnistä ostettu Hjertegarnin Merino silk (merinoa 60%, silkkiä 20%, bambua 20%). Lanka oli niissä yllätyspusseissa, jotka aina maksavat 3 euroa. Hyvä ostos, nyt 5 kerää (5 * 50 gr) maksoi siis 3 euroa, kaupoissa yksi kerä näyttää maksavan lähemmäs 5 euroa. Onneksi ostin paitsi tällaista sinistä, niin myös hyvin tummansinistä samat 250 gr, siitä määrästähän tekee jo vaikka mitä :)

Puikkosuositus langalle on 3-3½, mutta käytin numeroa 5. Lankaa tähän meni hämmästyttävän vähän, vaikka tein ihan täysikokoisen, 100 gr melkein tasan, vain päättelykierrosta varten piti korkata kolmas kerä. Tähän lanka tähän maksoi siis 1,2 euroa :) ei paha! Ja tätä ihanuutta on vielä muutamaa metriä vaille kolme kerää odottamassa...huivi tai unisukkia tai jotain muuta sangen pehmeää ja ihanaa.

HerttaisenApulaisen mielestä nämä on kukkia.

Gail (aka Nighsongs)

Gail (aka Nightsongs) ansaitsee aivan oman bloggauksen, jotta varmasti saa arvoisensa huomion. Tämä on nimittäin mielestäni aivan ihana, ehkä kauneinta mitä olen tehnyt! Edelleen luulen, että tämä saa kodin meiltä, työt kuitenkin saavat yleensä helposti jalat alleen, yritän pitää tästä kiinni.




Tässä allaolevassa kuvassa ennen pingoitusta, joka tällaisessa työssä aina jaksaa hämmästyttää! Tällaisesta möykkyisestä tuleekin jotain ihan muuta, kunhan kuivuu.
Kuten viimeksi jo mainitsinkin, niin kaavion kulkua saa ihmetellä kovasti, jos meinaa tehdä ohjeen mukaan, ei nimittäin täsmää millään! Muidenkin ällistelyjä näytti olevan netissä, minä tein niin, että toistin rivejä 23-38, näin reunus piti aloittaa reunuskaavion riviltä 7. Pohtimista riitti ihan yötä myöten, joten tuli tuo "Nightsongs"kin todeksi

Vahingossa neuloin koko ajan myös keskisilmukan, oikeasti silmukkamerkkiä ei edes olisi tarvinnut keskelle ja keskisilmukka olisi pitänyt jättää neulomatta. Ylimääräinen silmukka ei kyllä haittaa lopputuloksessa yhtään mitään.

Vielä lähikuvakin :)
5 puikoilla tehty ja lanka siis liukuvärjättyä Viron villaa (ruskeaa ja vihreää). Tehty ajanjaksolla 29.4-2.5.09. Tästä on nyt monta kuvaa, kun olen niin iloinen lopputuloksesta. Pieni miinus tulee intoilun aiheuttamasta suuresta koosta (menin nimittäin jo aika alussa sekaisin toistojen lukumäärästä enkä mittaillessa muistanut reunakaavion olemassaoloa) ja tästä nyt tuli 2 m * 80 cm, pikkuisen pienempi olisi ollut ehkä parempi. Juuri ja juuri mahtui vanhalle petauspatjalle pingottumaan.

Arvatkaa kuka intoutui nyt taas pitsihuiveista :) Kaverille Minttumaari tulossa..

Huhtikuun loput lapaset, sukat ja gailin alku

Kerralla taas iso kasa, kun aika ei millään riitä bloggaamaan aina kun uusia valmistuu. On ihanan aurinkoista, eikä enää edes kylmä, joten pakkomielteenomaisesti vielä hyvä aika tehdä vielä lämmintä (toivottavasti ensi talveksi ja lahjavarastoon eikä takatalvena käytettäväksi). Melkein on jo lumet kadonneet, mutta kun keskuspuistossa vielä näkyy pienen pieni lumikeko, niin kai vielä kehtaa tunnustaa tehneensä lapasia?

Yksi Mellanraggi-kerä halusi ehdottomasti tulla Spirogyra- kämmekkäiden ohjeella tehdyiksi lapasiksi. Lanka ei ehkä väriltään sittenkään ollut tähän parasta mahdollista, lapaset eivät juuri muistuta esikuviaan :)
Tähän olisi sopinut paremmin hillitympi liukuvärjätty lanka.
Malli kyllä oli helppo ja nopea. Simpukkakuvio kiertää eri käsissä eri suuntaan ja peukalo asettuu sangen hyvin kuvion ansiosta käteen. Peukalon kohta on lapasessa muutenkin kaunis, kun kuvio jatkuu vielä jonkun matkaa peukaloon.

Sanotaanko näin, että ihan kivat, mutta ei minulle itselleni sittenkään värin vuoksi.

Kerällä lanka näytti erilaiselta. Sama mielipide mulla tosin alkaa olemaan melkein kaikista Mellanraggi-keristä, langanvaihdot ovat kovin töksähtäviä ja "kovia" -ei tosiaan mitään liukuvärjäystä.

Eihän se kerä kokonaan mennyt, joten lopuista tein yösukat päiväkodin yhdelle Opelle. Näistä sukista tykkään kyllä itsekin ja luulenpa että väri miellyttää M-Opea (jonka jalannumero tiedetään jo). Musta lanka on Nallea ja se tasapainoittaa mielestäni hyvin niitä äsken haukkumiani langan värinvaihtoja.

Näissä on muuten samanlainen kantapää kuin aiemmin tekemissäni Rauhasukissa. kantapää miellytti jo tuolloin helppoudellaan ja edelleen totean sen olevan hyvä. Ehkä ei istu ihan niin hyvin kuin joku muu malli, mutta ei ainakaan yösukissa ole niin väliäkään. Sukat on tehty kärjestäpäin lappualoituksella, 54 silmukkaa ja koko 38.

R-Open jalankoko oli myös tiedossa, seuraavaksi tein unisukat hänelle, enää yksi kesänaluslahjahomma tekemättä.. sitä ennen on saatava selville K-Open jalanumero. R-Ope pitää kovasti pitsineuleista ja on niitä innokkaasti aikoinaan tehnyt itsekin, mutta nykyään käsivaivat ovat lopettaneet harmillisesti harrastuksen kokonaan. Kaameaa!
Jotain ilmavaa ja reikäistä siis mielessä, koon 41 sukat tuli tehtyä vähän paksummasta langasta (7-veljestä), jotta lopputulosta tulisi nopeasti. Nämä on aika perussukat hyvin lyhyellä varrella ja päälle on ujutettu feather-and-fun- mallineuletta. Jälkeenpäin vasta muistin miksi yleensäottaen laitan muutaman nurjan silmukan mallikuvion ympärille, kuvio näkyisi paljon paremmin. Näihin tulee melko varmasti jotain pieniä helmiä vielä loppusilaukseksi, kun muuten ovat niin tavalliset.

Edellisen postauksen Sammakkopipoa oli niin mukava tehdä, että intouduin kirjoneuleesta enemmänkin. Takavasemmalta mieleen hiipi ajatus lapasten tekemisestä Villapallon Kiemuralapasten ohjeen mukaan. Mukavaa hommaa ja aika joutuisaakin. Kirjoneuleita kun en ole liiemmälti valmistanut, niin lopputulos on omasta mielestä sangen onnistunut. Nämä on tehty Mellanraggi- (sukka)langasta ja mustasta Nallesta muuten ihan ohjeen mukaan, mutta hieman pidemmiksi, jottei sormitila olisi ollut liian lyhyt. Tykkään.


Iskiköhän kirjoneule pitkäksikin aikaa päälle? Aloitin myös tekemään toisia lapasia punaisesta Nalle Colorista ja beessistä Maijasta. Näissä joutuu vähän virittelemään, koska ohje on tehty paljon ohuemmalle langalle..niinpä kukat nyt kasvavat siihen malliin kun tekiessä hyvältä tuntui. Vähän olisi ehkä voinut miettiä jo etukäteen, niin kaikki kukat olisivat mahtuneet kokonaisina mukaan. Eipä nuo tietysti luonnossakaan niin samanlaisia ole..Näitä voi siis nimittää vaikka "wannabe vinterblommar" :) idea on sieltä, selkeästi. Näitä voisi soveltaa sukkiinkin...hmmm..sittenkun lapaset joskus ovat valmiit, sillä..niinpä, näitä on toistaiseksi vain yksi, eikä siinäkään ole peukaloa! Kuvasta voi kuitenkiin bongata, että keisarinpikarinlilja ja tulppaanit alkavat kohta jo kukkimaan!

Huomasin nimittäin aloittavani eilen ihan uutta pitsihuivia, jota en kyllä millään olisi malttanut laskea käsistäni, jotta pääsisin nukkumaan..

He he ... ilma kuumenee-> lanka muuttuu täydeksi villaksi :) vaikka huiviahan varten mulla oli 1/2 kiloa merinovilla-silkkisekoitetta odottamassa inspiraatiota). Tulossa on Gail (aka Nightsongs) by Jane Araujo, ja mikäli mytystä saa jotain selvää, niin ihana-ihana.. tää jää mulle!!! (ja ooh..Janella on muitakin ihania malleja tarjolla ilmaiseksi, niinkuin vaikka Summer leaves (se on tosin vasta tulossa englanniksi, portugalin luku ei taida sujua tarpeeksi hyvin)).

Ekan kaavion loppumisen jälkeen olin ns. pikkuisen pihalla, että mitenköhän tämä jatkuu, mutta ilmeisesti oikea logiikka löytyi, kun ainakin silmukkamäärät täsmäävät toistaiseksi tasan tarkkaan...Tässä mallissa ei muuten näy keskisilmukka mitenkään erillisenä kohtana niinkuin yleensä, joten on ollut pakko käyttää silmukkamerkkiä.

Mulla on liukuvärjättyä Viron villaa ja useimmat netissä olevat tämän mallin huivit ovat kirjavasta langasta, toivottavasti värinvaihdot tulevat menemään jatkossa kauniisti. 2 toistoa jo tehty, noin 5 jäljellä. Koska on pahasti kesken, niin vain pieni vilautus..