Liinan Minttumaari

HerttanenApulainen kehuskeli ennen joulua kaverilleen huiviaan ja miten jokaisella lapsella pitäisi olla oma pitsihuivi.

Kulman takaa kuuntelin, että vastauksena oli, että toinenkin haluaisi samanlaisen samasta langasta.

Helppo oli siis keksiä syntymäpäivälahja 7- vuotiaalle - paitsi että malliksi tuli taas Katja Kvintuksen Minttumaari (kun se on niin nopea tehdä, eikä tarvitse katsoa kaavioita koko aikaa) ja että vanha jämälanka (Nalle Colori) loppuikin kesken kaiken.

Reunuspitsi on tehty Maija-langalla ja näyttää aika pitkälle siltä, että näin oli tarkoituskin...

Syntymäpäiväsankari tuli iloiseksi :) ja itsekin olin mielissäni vastaanotosta.

Oma pitsihuivi - parempi mieli!

Niin en nyt ihan kenelle tahansa HerttaisenApulaisen kaverille ala huivia tekemään synttärilahjaksi, mutta Liina on eri juttu, kun on "melkein sukua"...

Iskälle mustikkaa




Oikeasti väri on ihan tummanvihreä.
Ja mikä ihme tämän kuvan koko ajan pistää väärinpäin?

Isä pitää kovasti mustikanpoiminnasta (ja onko vähän outo tyyppi kun tykkää myös saaliin perkaamisesta), mutta ei sillä oikeastaan ollut tekemistä tämän pipon mallin valinnassa.

Palmikko vaan näytti niin kivalta, että halusin tehdä tällaisen, eikä isällä kai vihreää pipoa ollutkaan (vaikka ainakin joku talvitakki vihreä onkin). Malli: Mustikka (Suvi Simola/ Villapeikko)

7-veljestä lankaa, 3,5 puikoilla, tehty isoimman koon mukaan. Lopputulos olisi liian iso itselle (itselle muistiin, että olisi sopiva, jos ei tekisi resoria palmikko-osaan). Tai mielummin pienemmät puikot/ ohuempi lanka.

Tässä(kin) oli aluksi hieman käynnistämisvaikeuksia ja palmikkoa tuli aloiteltua pariin kertaan ennenkuin näytti menevän oikein. Uskoisin, että lopputulos on hyvä ja pääsee käyttöön.

Autumn leaves vest - Kaarokeliivi

Alunperin tästä piti tulla nimipäivälahja 1,5 vuotiaalle...Vähän paksummalla (7-veljestä) langalla, että ehtisi ajoissa valmiiksi ja mahtuisi päälle vielä keväälläkin, malli on kaksivuotiaalle tiheydellä 21 s/10 cm..Kaarroke-osaan päästyäni rupesin mittailemaan tarkemmin; oho - tämähän mahtuisi vaikka HerttaiselleApulaiselle (6v)! ja suunnitelmat muuttuivat lennossa.

Kaarrokkeen jälkeisen kokeilun tuloksena oikein hyvän kokoinen muuten, paitsi tietysti liian lyhyt (kun kerran piti tulla paljon pienemmälle).. niinpä alareunasta on poimittu silmukat ja lähdetty pidentämään alaspäin.


"Päivänkakkara"-osuudet (Daisy-pattern) piti muuten tehdä edestakaisneuleena, koska "kukkien" muodostaminen tehtiin nurjalla puolella, muutoin työ on saumaton (paitsi ihan pikkuiset kolot kainalossa piti myös ommella kiinni)..

Onneksi neiti oli iloinen saadessaan mieluisan neuleen ja itseäkin lämmitti, kun työt tuli käyttöön. Poseerauskuvia olisi tullut vaikka kuinka paljon..mutta kuvatessa ei oikein tullut katsottua edes sitä, että koko helma näkyisi, tässä on jo pyöriessä välillä kääntynyt housujen alle..

Ennen joulua tilatuista napeista pari piti kuulemma aivan ehdottomasti kiinnittää taskunsuuhun kiinni.

Ainoa huono puoli tässä on, että se pikkuisen tytön slipari on edelleen tekemättä ja rupesin tekemään aivan muita juttuja..

Niilo tässä, moi

Mä tulin vaan toivottamaan kaikille oikein mukavaa ystävänpäivää!

Tässä mulla ei ole paitaa, kun on olevinaan vähän lämpimämpi ilma, mutta kyllä mä muuten villapaidan vetäsen päälle ihan mielellään.

Äiti sanoo, että musta on tullut niin iso poika, että sen tarttis tehdä mulle uusi paita, kun täähän alkaa olemaan jo snadi.. mutta ei mua haittaa, kun ei tää edelleenkään purista ollenkaan. Onhan tää jo vähän boleromalli, jos nyt niin tarkkaan halutaan tsekata.

Mä nyt laitan tähän kanssa kuvan se paita päällä, kun ei sitä(kään) aiemmin näköjään esitelty ollu, ja kai se johonkin pitäis dokumentoida. Mulla on siis vihree ja systerillä punainen. Se systerille tehty on jo kauan sitten esitelty täällä, vaikka tää mun valmistui kyllä aiemmin (tietysti).

Mutta koska mä loikin lumipenkoissa kuin kani ja lumi tarttuu paakkuina mun jalkoihin, kun ei mua oo vielä trimmattu ollenkaan, niin ehkä siinä seuraavassa voisi olla pitkät lahkeet - tai jotkut irroitettavat,kun se lumipaakkujen irroittaminen kotona ei oo ollenkaan kivaa..

Mutta nukkuminen on kivaa :)

ja sit Äiti halus vielä kertoa, että ystävänpäiväksi tai synttäriksi voisi joku ihana ihminen tilata mulle tällaiset mahtavat kumpparit - katsokaa nyt, ihan kuin meidän Niilo! Voi kälynen tai äiti - huomatkaa nämä!!

Seliseli

Aiemmin tehdyt jutut odottavat edelleen kuvien siirtoa kamerasta.. jonain päivänä taas uusia juttuja - olen kyllä neulonut(kin).

Olen elossa, jatkan bloggausta!

Nappeja, teippejä, tarroja ja hopeaa!

Hurahdin taas ! Kyllä Etsy on ihana paikka!

Nyt tuli Amerikasta Butteredparsnips'ltä astronauttinappeja
,
leijona-karhu-pupunappeja
 
ja muffinssinappeja
 ,
japanilaisia teippeja PrettyTape'lta
 ,
ja tarroja
 , ,
koirille osoite"luita" Craftytagz'lta
 ,
hopeoituja koruja Kute'lta
  ja (vielä yksi, mutten näytä millainen) Vietnamista...

Kuvat ostoslistalta, ei omia.

Nyt pitäisi vielä saada aikaa tehdä/ viimeistellä niitä neulomuksia, joihin nappeja ja koruja voi kiinnittää, jotta paketit voi kiinnittää ihanilla teipeillä ja kortit koristella tarroilla...

miten niin "pitikö jättää viime tippaan" ??

Vielä yhden vauvan polvisukat

Koska oikeasti puikoilla on vaan hys-hys- juttuja, niin esittelenkin aiemmin tekemäni sukat. Taas yhdet Uhoavan Gnu'n supervauvan polvisukat, kun niiden mallia oli taas kehuttu.

Nämä menivät kaverin kaverille ja kun saaja oli poika, ei ne yhdet jemmassa olevat vaaleanpunaiset oikein sopineet kuvioihin. Nämä on olevinaan vähän poikamaiset, mutta sopivat toki tytöllekin.

Tekemisessä tuli vähän kiire, joten otin käyttöön jämä-7-veljekset, äkkiähän nämä sitten tuli valmiiksi. Kaikkia lankoja jäi noin metrin pätkä, joten onneksi en ollut noista tekemässä isompia sukkia...ihana vaihtari - nyt saan omien housujen lyhennyksen hoidettua sangen näppärästi.

Silmukkamääriä on taas vähän muokkailtu, jotta olisivat jotakuinkin pikkuvauvalle sopivat, mutta mahtunevat silti jalkaan koko talven. Mikäli pakkasennusteet pitävät paikkaansa, ei haittaa vaikka alla olisi jopa toiset sukat!
En ymmärrä miksi bloggeri veti kuvan vaakaan?, mutta kai nuo sukiksi tunnistaa. Nämä sukat on tehty ja kuvattu ensimmäisten lumisateiden jälkeen, nyt pihalla on yli puoli metriä lunta! Niilo on haltioissaan - hyppii lumessa kuin kenguru! Itseä ei lumentulo naurata enää yhtään, kun illaksi on taas tulossa lumimyräkkä ja 20 cm uutta lunta.