Aktivoitumista

Selkeää aktivoitumista tapahtumista taas neulomisessa, toivottavasti myös bloggaamisessa. On tätä päivitysten puuttumista jo kauhisteltukin, sillä puolen vuoden tekemisten dokumentointi on haasteellista, mutta ehkä se hiljalleen onnistuu. Bloggerin editorin versio on näköjään vaihtunut, toivottavasti en pilaa aiempia tekstejä kokeiluissani.

Luulen että laitan tuotokset ja muut talteen haluamani jutut takautuvina kuukausikirjoituksina lähinnä itselle muistiin ja muuten aloitan suurinpiirtein nykyajankohdasta uudelleen.

Tähän voisi kirjoittaa ontuvia selityksiä laiskuudesta, kauheasta työstessistä ja kiireestä kevään aikana, muutosta ja kipeästä ranteesta, mutta parempi varmaan kuitata kaikki toteamalla, että toivottavasti jatkossa taas ahkerammin.

Huovutusintoilua mitä suuremmissa määrin

Oikeasti ylihuomenna tulee täyteen tasan kuukausi neulomatta!

Tämä on täysin ennenkuulumatonta, eikä tällaista taukoa ole ollut vuosiin. Tästä ajasta vain muutama päivä ennen joulua oli suunniteltua, jotta sai muita joulujuttuja tehtyä. Joulupäivänä opetin neidillemme kuinka joululahjaksi saadulla stigalla lasketaan, tosin lopputulos kaatumisen jälkeen (mitäs mentiin liian jäiseen ja jyrkkään kohtaan) oli oma "auts :(" ja yön kitumisen jälkeen lääkäriin, onneksi lapselle ei tullut mitään traumoja. Käsi olikin sitten muutaman viikon paketissa, mutta sairauslomahan meni neulomisen kannalta aivan läskiksi, sillä ei tällä kädellä ole vieläkään voinut edes neuloa. Ja kun olen varonut oikeaa kättä, niin vasenkin on jo ruvennut vihoittelemaan, kun saa tehdä kaikki hommat.

Nyt luulen, että hiljakseen voisi taas aloitella! Nämä jutun huovutusintoilut kuitenkin ovat viime vuoden lopputuloksia.
*****

Ihan melkein vahingossa tulin hankkineeksi puoli kiloa Fritidsgarnia - huovutettavaksi sopivaa lankaa ja paljon ennenkuin sain tämän jutun julkaistua, sitä samaa lankaa tuli puoli kiloa lisää... eikä paljon mitään ole enää jäljellä. Näistä piti alunperin tulla vain kiinteillä silmukoilla virkatut lapaset (ne on sentään jo tehty ja täällä), mutta lankaa pursuileva pussukkani rupesi jo kotimatkalla huutelemaan, että olisi juuri sopivaa huovutukseen. Enkä oikeasti niin kovasti pitänyt niistä virkatuista lapasistakaan, että olisin monta paria halunnut tehdä. Niissä lapasissa kun on liikaa reikiä ja tuuli pääsee puhaltelemaan läpi. Niitä ehkä kannattaisi sisäpuolelta vähän harjailla..

Aiemmin jo tuli esiteltyä mikrovalmis :) citykaninpoikanen ja muut huovutetut citykanit.

Pikaisilla googlauksilla löytyi lapasiin ja tossuihin helposti monta ohjetta, joita sitten soveltelin. Ensimmäiset kokeilut (liilat hanskat ja punaiset tossut) on pesty tunnin pikaohjelmalla 40 asteessa ja ne ovat ihanan pehmeitä! (Ihan erilaiset kuin ne virkatut lapaset, joita varten tätä lankaa tuli hamstrattua) ja nämä ovat paljon paremmat! eihän näitä raaskisi edes antaa pois, mutta montako paria ah itselleen tarvitsee?).Lopussa tarkempia mittoja ja kokeilua, kaikki on neulottu 6 mm puikoilla.

Ensimmäisen tossuparin ohjeena käytin melko tarkkaan Tellun blogista löytyvää, toisissa on mittoja hieman viilailtu (jotta mä sain sopivat tossut itsellenikin) , lapasten ohjealkuperää en nyt samantien pystykään kertomaan, koska kirjoitin summittaiset määrät jostain blogista itselleni pikkulapulle (kun kirjoitin oli rikki) ja eipä tullut kirjattua lähdettä muistiin. Hyvät tuli kuitenkin.
Mukana pesukoneessa pyöri pari pienehköä pyyhettä.




Seuraavista odottelin samanlaisia pehmeitä, juuri sopivia tossuja ja hanskoja. Oikean koon saamiseksi pienensin tossuja hieman ja lapasten kohdalla vähän suurentelin.

Lankaa jäi kokeiluista niin pienet kerät, että niistä ei yksittäin olisi saanut mitään, joten kokeilin samalla tehdä vauvalle huovutetut tossut. Hän kun ei vielä kävele, eivätkä kengät ihan vielä oikein ajankohtaiset, niin nämä olisivat vähän villasukkia lämpimemmät (ulkonakin käytettäviksi).
Tungin tähän koneelliseen vähän enemmän pyykkiä mukaan, mutta mitenkään liian täynnä ei kone tuntunut olevan. Hämmästys olikin melkoinen, kun tuotokset eivät huovuttuneet juuri lainkaan! Kokeiluversioissa silmukat eivät juurikaan näkyneet, mutta näissä näkyivät ihan selvästi! Edes koko ei juurikaan ollut muuttunut huovuttamattomista. Voi olla että väreilläkin oli merkitystä, mutta pistän hämmennyksen liian täyden pesukoneen piikkiin - höh.
Nämä kakkoskokeilut pääsivät sitten uuteen pesukonepyöritykseen ja nyt niistä tuli oikein sopivat. Tosin näistä tuli hieman "tönkömmät", mutta ei mitään peltimäistä onneksi sentään. Eikä ollenkaan samanlaista kuin joskus aiemmin kokeilemassani Huopasessa. Mukavat käsissä ja jaloissa :)
Vauvan tossuista tuli aika pienet, ehkä juuri vielä sopivat joululahjaksi, mutta kokeilin vielä samalla tehdä hieman isommat (kevääksi). Näissä on tossuosassa jo jouduttu käyttämään muutakin lankaa kuin Fritidsgarnia (eka satsi loppui vähän kesken), pätkävärjätty on Tallinnasta ostettua "Filati Fantasia Misto Lana" - lankaa. Kuvittelin senkin huopuvan koneessa, mutta eipä huopunutkaan. No, nämä ovat sitten "sukat huovutetulla varrella".



Turkoosi-ruskeat tossut ovat kuvassa jo nyppyyntyneet, mutta olen nyt jo muutaman kuukauden käyttänyt niitä kotona lähes koko ajan. Pohjakin on kestänyt, vaikken nahkapohjia laittanutkaan. Kuvauksen jälkeen sain kyllä itsestäni irti sen verran, että nypin tossut taas siisteiksi.



Turkoosi-ruskeat lapaset 34 silmukkaa. Leveys 13 cm, alareunasta peukaloon 15 cm, peukalosta kärkeen 16 cm (koko pituus 31 cm).Peukalon reikä 5 s, koko peukalo 12 s ja 14 krs. 2 * 40 asteen 1 h lyhytohjelma.

Liilat lapaset 32 silmukkaa, Leveys 13 cm, alareunasta peukaloon 14 cm, peukalosta kärkeen 14 cm (koko pituus 28 cm).Peukalon reikä 7 s, koko peukalo 15 s ja 14 krs. 1 * 40 asteen 1 h lyhytohjelma.

Punaiset tossut koko 38. Leveys 14 cm, takareunasta tasona 19 cm tossunsuun loppumiseen-> 4 puikolle, kun pituus 31 cm-> kavennukset. Kokonaispituus 33 cm.

Turkoosi-ruskeat tossut koko 37: Leveys 14 cm, takareunasta tasona 17 cm tossunsuun loppumiseen-> 4 puikolle, kun pituus 28 cm-> kavennukset. Kokonaispituus 31 cm.

Vauvan tossut (7 cm jalalle): 25 silmukalla 15 krs -> 4 puikolle, 4 krs jälkeen kavennukset. Varsi on neulottu erikseen 24 silmukalla 15 krs ja kiinnitetty tossuihin ommellen.

Vauvan tossut II: 26 silmukalla liilalla Fritidsgarnilla 20 kerrosta. Virolaisella villalangalla tiimalasikantapää, kun pohjan pituus on 11 cm -> kavennukset. Koko pituus 14 cm.

Kultainen K- arvonta Parolan asemalla!

Huomatkaa Parolan aseman "*K"' -kirjaimen arvonta!
Itse jo osallistuin, mutta linkittämällä saa tupla-arvan :)

Tuo on ihana, niinkuin koko blogikin, kuinka joku voikaan olla noin aikaansaapa!

Äidin palmikkovillatakki

Novitan 7-veljestä, tumma kanerva.

Ohje garnstudion uusista malleista; Drops palmikkojakku.

Tämä on äidille, joten uskalsin tehdä jopa vyötärökavennukset mittailemalla itseeni. s-ja m-kokojen välimuoto.

Äidillä ei missään nimessä saa kaula-aukko kiristää ja tässä ei ainakaan ole sitä ongelmaa :)

Palmikot olivat kivat tehdä ja näyttävätkin.

Jos et äiti oikeesti tykkää väristä, niin voidaan kokeilla värjäystä?

Mikon slipari

Broidi- parka on saanut vain vinon pinon pipoja, lapasia, sukkia yms, mutta ei koskaan sliparia. En ole ihan varma siitä, kuinka sliparityppi oikein onkaan, mutta ehkä tätä voi ainakin poikien kalastusreissuilla tai kotona käyttää.

Tämäkin on tehty "omasta päästä", summittainen arvio sopivasta silmukkamäärästä saatiin yhdistelemällä montaa ohjetta, lopputuloksessa 228 silmukkaa. Tehty pyörönä kainaloihin saakka. Oikea väri on vaalean beessi, mutta jostain syystä ulkokuvissa näyttää ihan harmaalta.

Tein tähän v-aukon, kun broidillakin on aika iso pää ja näin mahtuu ainakin pää kaula-aukosta :). Mallikuvion nappasin taas kerran kirjasta "Kauneimmat neulemallit" (Lesley Stanfield) (malli 121). Mallikuvio oli aika helppo, mutta rivejä oli pakko laskea, jotta tiesi koska jotain pitäisi tehdä.

Muutaman kerran olin huolimaton, mutta tulipa todistettua, että aina ei tarvitse purkaa ja korjata palmikkoa. Pelkän palmikkokohdan voi purkaa ja korjata neulomalla vain tuon kohdan uusiksi - kunhan muistaa tarkistaa langan kireyden. korjatuista kohdista ei kyllä helposti ainakaan huomaa, että siinä on senttitolkulla purettu ja tehty uusiksi ainoastaan pieni osa.

Ja kun takaosa olisi ollut niin kovin tylsää ilman mitään kuviota, niin taas kerran tein sinne yllärin, tämäkin mallikuvio on samasta kirjasta (malli 123).

Koska tämä on vähän pieni Herttaiselle-Kitaristille, niin sopii Broidille, eli koko on suurinpiirtein l.

Oli tässä muutakin harmia kuin huolimattomuus palmikonkierroissa: Pingotusvaiheessa kun työ oli märkä vasta huomasin, että vaikka lanka oli koko ajan samaa 7-veljestä lankaa, niin yksi kerä olikin ollut eri värjäyserää!

Tässä vaiheessa kuului kellarista kyllä p*r*le ja hel*tti ja melkein kaikki muutkin kirosanat ja koko ilta oli pilalla.

Oikeasti en ollut huomannut mitään aiemmin! Tosin tätä nyt oli tehtykin lähinnä öisin Herttaisen Apulaisen jo nukkuessa.

Onneksi kuivuttuaan ero ei ole näin näkyvä ja onneksi se vähäkin joka näkyy, voisi olla tarkoituksellista, kun se on nimenomaan keskiosassa. Tähän kun meni vähän vajaa 3 kerää ja kappaleeseen ennen hihajakoa tasan kaksi kerää (joistä jälkimmäinen se erivärinen). Broidi on kiltti ja kohtelias, tuskin ottaa asiaa esille. Jos kehtaa ottaa, niin värjään koko työn.

Jos ei tarvitse värjätä, niin broidi sulautuu hyvin sohvatyynyihin :)

Citykaneja meille ja muille

Todistetusti lähipuistossakin on citykaneja, mutta tämä parivaljakko pääsi ihan sisällekin.

Vaaleanpunanen on kokeiluversio muiden ostoksien lisukkeena tulleesta huovutettavasta Viking Naturgarn-langasta ja on käsinukke. Sillä on nappisilmät ja sydämenmuotoinen nappi nenänä, muliinilangalla kirjaillut silmäripset ja joulunpunainen suu. Vaaleanpunainen ei edes halua lähteä pois, sillä HerttainenApulainen omi sen nähtyään samantien, olin vähän kyllä suunnitellut muuta, mutta kun tämä jo kastettiinkin Ruusunnupuksi, niin ei sitä enää voi eteenpäin luovuttaa.

Ruskea citykani muutti jo jouluksi Tätöselle, tällaisen voisin haluta itsekin. Joskus kauan sitten näin tämantapaisia jossain, olisivatkohan olleet Taito ry:n mainoksessa.

Kun aiemmat huovutuskokeilut Fritidsgarn'lla olivat onnistuneet hyvin, niin päätin kokeilla onnistuuko pullopiilon/ -suojuksen teko. Ehkä tällä pysyy kylmä kylmänä ja lämmin lämpimänä jonkun aikaa, sittenhän pullo pitää juoda pois joka tapauksessa ettei väljähdy.

Pupunen on neulottu kutosen puikoilla, alaosassa 45 silmukkaa, kaulan kohdalla 16 silmukkaa, tiimalasikantapäällä (9 silmukkaa) on tehty takaraivo ja sitten jo kavennettiinkin. Korvat on tehty 4 silmukan i-cordilla. Töpöhäntä on myös tehty huovuttamalla ja kiinnitetty virkattu "pallo" kiinni jo ennen pesukoneeseen menoa.

Ennen pesukonehuovutusta Pupun vartalo oli noin 35 cm ja kaula n. 10 cm ja takaraivosta nenänpäähän pituus noin 11 cm.lla on pitkät korvat. Tästä tuli just passelin kokoinen ainakin pnaviinipullon piiloksi tai lämmittäjäksi. Etutassut + kukka on kirjailtu muliinilangalla.

Isän siniharmaa slipari

Isä sai jo viime vuonna sliparin joululahjaksi, mutta eihän yksi riitä vielä mihinkään, kun Korhosen Omollakin on vaikka kuinka monta; joka kerta tavattaessa erilainen päällä!

Nyt pääsee isäkin sentään jo keräilyvaiheeseen, tämänvuotinen on sinertävänharmaa.

Tämä on taas "päästä tehty" ja silmukkamäärät on saatu yhdistelemällä useaa eri ohjetta.

Hunajakennoneuleen helppo mutta näyttävä mallikuvio on talven 2009 Novita-lehdestä mallista 39, muuten ihan peruspalmikkoa. Tätä mallikuviota tulee varmaan käytettyä jatkossakin, muhkeata helposti. Tämä on kooltaan sopiva HerttaiselleKitaristille, joten sopii myös isälle, koko xl. Slipari on tehty kainaloihin asti pyörönä, tällöin 220 silmukkaa, jotka jaoin tasaisesti etu -ja takakappaleiksi.

Päätä varten on v-aukko, koska isä on aika isopäinen, eikä kaulus saa kiristää. Lanka oli aika paksua, joten tämäkin on lämmin, Korhoset voi seuraavan kerran tavata vaikka sunnuntaikävelyllä reippaassa pakkassäässä :) Tai ainakin tästä saa tekosyyn siihen, että on kävelyllä hiki päässä (vaikkei taaskaan ole ainakaan kaulaliinaa tai lapasia)

Tässäkin on takana samaa mallineuletta, ettei ihan tylsää olisi:
Lankana: Lankamaailman Nordiasta ostettu Gjestalin Raggegarn "Konepestävä rouhea villasekoitelanka, jossa tweedmäinen pinta. 80% villa/20% polyamidi/20% akryyli
Pesuohje: Konepesu 30C".

Yleensä pingotan aina, mutta tämä oli tasaista ja oikean muotoinen jo valmiiksi. Ehkä sittenkin pitää pingoittaa tai ainakin kostuttaa ja venyttää, sillä muutama sentti lisää pituutta tekisi hyvää.

Minusta tästä tuli hieno, tosin langan "rouheisuuden" takia vähän karkea, mutta ei se varmaan isää haittaa.