Sininen Saroyan

Näköjään jatketaan sinisellä, vaikka harvemmin sitä tuleekaan itse käytettyä.

Tämä Saroyan (Ravelry-linkki) tai normaali linkki  (by Liz Abinante) on lahjus päiväkodin ope N:lle, kun ansiokkaasti piti neidistämme erinomaista huolta tämän eskarivuoden. N pitää sinisestä ja luulisin että huivistakin. Toivottavasti vähän liian lämmin nyt kesällä, mutta tulevathan ne viileät ilmat (ja ainakin talvi) taas joskus. Sitten kun neitimme on jo koululainen :)

Helppo malli, tosin samalla tietysti myös vähän pitkävetinen tehdä. Mutta tässä kun on kolme eri osaa, niin ei niitä toistoja kuitenkaan niin kovin montaa tullut. Minä tein 6 lehteä joka osioon. Tässä on lankana 7-veljestä ja sitä meni noin 100 gr. Toistaiseksi tuntuu pysyvän muodossaan, eikä käpristele tai kääntyile reunoista, pingotus ei ole ihan tiukimmasta päästä - vain sen verran, että lehdet näkyvät kokonaisina.

Luulen että pitää lahjastaan, itsekin voisin pitää tällaista. Mieluiten vihreänä. Itselle onkin jotain ihanaa vihreää puikoilla.

Tämä toinen kuva samasta huivista muistuttaa myöhemmin, että uusi terassi tehtiin toukokuussa 2011.

Jotain sinistä

-blogissa on kiva emalikylttiarvonta.

Käykää osallistumassa, mutta tulkaahan sitten takaisin :)

Täällä odotellaan jo lomaa ja ensi viikon lähtöä Hollantiin.

Muutaman Amsterdamissa vietetyn päivän jälkeen viikoksi vielä 150 kilsan päähän "mökkeilemään" ja ajamaan autolla ympäriinsä. HerttaistaApulaista naurattaa, kun melkein joka päivä voitaisiin mennä eri maahan. Jos huvittaa, lomalla ei ole tarkoituskaan nähdä kaikkea mahdollista.

Amsterdam tuli tutuksi jo viime kesän pidennetyllä viikonloppureissulla ja ilolla palaan sinne uudelleen. Viimeksi olimme aikuisporukassa, nyt ei, joten on taas erilainen reissu.

En usko, että päästään tällä kertaa ajelemaan hurjasti liikenteen seassa ympäri kaupunkia, viimeksi en nähnyt lastenpyöriä vuokraamoissa. Mutta se hurjastelu oli kivaa ja Ring-Ring- pois alta te turistit, jotka kävelette pyöräilykadulla :)

Pitkähkö loma mahdollistaa onneksi myös oleilun ja reissaamisen Suomessa ennen HerttaisenApulaisen kouluunmenoa.

Uimista ja grillausta ja aikaa mennä torille ostoksille.

Aikaa lakata kynnet hienoksi ja täyttää kynnenaluset mullalla kukkapenkissä.

Leppoisaa aikaa käydä HerttaisenApulaisen leikkimökissä "kahvilassa", siellä kahvi/mehu juodaan pienenpienistä posliinikupeista ja hinnasto sisältää melkein mitä vaan ihanaa. Jos haluaa jotain hinnastossa olevaa ihanuutta (suklaamuffinsseja, mansikkakakkua, mustikkapiirakkaa, pullaa...niin on kyllä varauduttava siihen, että seuraavaksi siirrytään sisälle leipomaan). Onneksi kukaan ei tainnut viime vuonnakaan tilata paikan erikoisuutta hirvipaistia :)

Istuskelua uudella terasilla uusissa pihakalusteissa



Tulee tähän vähän käsitöitäkin: Hölmö toivoo lomaltaan myös yhtä kylmää iltaa, jolloin voisi käyttää eilen valmistunutta villatakkiaan. Se on nimittän TOSI lämmin alpakka-villapaita :)

tällaista...

HU-HUU Herra Huu ja loppuparvi esittäytyvät

HU-HUU!

Yhtenä sateisena päivänä HerttaisenApulaisen sairastaessa oli kuulemma tylsää ja tarvittiin jotain rauhallista ja mukavaa askartelua. Onneksi mieleen tuli myös, että yksillä lahjottavilla pikkutytöillä on pian synttärit ja muistin aiemmin netissä bongaamani pöllöt...

Näitä pöllöjähän on näkynyt vähän siellä sun täällä, ainakin Musta lampas- blogissa ja Tilli Mössönpojalla. Ei näihin tarvittu edes kaavoja, kunhan vain valittiin asiaankuuluvalla hartaudella kankaita ja surruteltiin.. Pohjakankaana onkin ompelua varten aiemmin ostettua fleeceä (flecepeitot Jyskistä muutamalla eurolla)  ja pöllöjen mahat on tehty viime kesän Amsterdamin markkinoilta ostamistani kangaspaloista.

Kuva napattu täältä

Musta on minulle itselleni ja hän on Herra Huu. Herra Huu oli aikoinaan lapsena suosikkejani ja nyt olen kovin iloinen, kun kirja kelpaa neidillemmekin iltasatulukemiseksi. Herra Huu kun ei ole kovin pelottava, vaikka itse luuleekin niin. Noloa myöntää, mutta vasta tätä kuvaa etsiessäni huomasin, että Herra Huu- kirjoja on enemmänkin kuin ylläoleva (ja lisää tulossa).

Neitimme oman pöllön nimi tuntuu vaihtuvan jatkuvasti, tällä hetkellä se on neiti "Hurmaava Pinkki".
Forumin katolla syntyneiden cityhuuhkajien mukaan loput on nimetty Staraksi, Friiduksi ja Kundiksi. Kundi on vähän tyttömäinen kirkkaana pinkkinä, mutta ei anneta sen haitata. Nämä loput ovat matkalla pikkuisten tyttöjen lahjoiksi ja tytöt varmaan itse nimeävät ne uudelleen.

Näillä pöllöillä on muuten todella nopeaa toimintaa: vasta syntyivät ja nyt Herra Huu ja Hurmaava Pinkki ovat jo kuulemma rakastuneet syvästi, ainakin ne useimmiten istuvat yhdessä savupiipun vieressä takan päällä. Seuraavaksi tehdään kuulemma parvi pieniä poikasia... :)

Äitienpäivähuivi -Annis 4

Äitienpäivää tuli taas vietettyä Tammisaaren saaristossa täydellisen upeassa säässä. Onnellinen päivä. Niilokin kävi ensimmäistä kertaa elämässään uimassa väreilevän veden innoittamana, samoin uivat HerttainenApulainen ja Riku. Vesi oli 10 asteista, joten ei me muut...

Kaislikossa ja rannalla olikin Niilolla onnenpäivät, kun oli ihan ihmeellisiä tuoksuja ja hajuja. Myöhemmin kerättiin kahdeksan !! punkkia turkista, kotona sännättiinkin sitten apteekkiin punkinkarkoituslääkkettä hakemaan.

Omaa äitiä onniteltiin vasta maanantaina kotiin palattuamme, hän oli joskus esittänyt toiveen "sellaisesta huivista, minkä voisi (Tallinnassa) kiepauttaa reteästi kaulan ympärille ja ihmiset ihailis".

En tiedä siitä ihailusta, mutta kiva huivi tästä Anniksesta taas tuli. Annis 4 on tehty Hjertegarnin Merino silk-langasta (merinoa 60%, silkkiä 20%, bambua 20%)), joka on pehmeää ja ihanaa - juuri äidille sopivaa!

Langanmenekki noin 75 grammaa.

Huivien malli on siis taas Annis by Susanna IC (Ravelryssä Annis Knitty).

Eikä tässä vielä kaikki (eikä ollenkaan helmiä sioille): nyppyjen tilalle on koko rivien pituudelta neulottu toistakin lankaa ja näin saatu näppärästi lasihelmet mukaan työhön. Tämä Pearl-lanka onkin näköjään näppärää juuri tällaiseen, vaikka tulikin Oulunkylän Fashion Housen ystävyysmyynnistä yllätyspussissa vähän niinkuin ylimääräisenä.

Innokkaan kalastajan yllätyssynttärisukat

Herra H vietti huhtikuussa syntymäpäiviään matkoilla ja näiden sukkien toimitus viivästyi kovasti, mutta sukat toki olivat valmiit oikeaan aikaan. Nämä olivat yllätyssukat tasavuosia täyttävälle ja siksikin kun Rouva H sai omat synttäriyllästyksensä aiemmin tänä vuonna.

Näiden kalakuvio on täältä ja pintaneuleena on tunturineuletta, jonka malli on täältä (Ulla-neulelehdestä).

Herra H on innokas kalastaja, mutta tietääkseni keskittyy ainakin keväisin lähinnä isojen (lohi)kalojen pyytämiseen, mutta jos nyt ei saalista tulisikaan, niin ehkä näistä sinteistäkin on iloa.. tosin ovat jotain kiisken ja särjen välimuotoja, kun innstuin korostamaan eviä ja silmiä punaisella. Ehkä isot lohikuvat olisivat olleet paremmat.

Tunturineule on olevinaan pientä laineiden liplattelua :) ja sen takia nämä ovat siniset. Herralla oli ollut aika kylmät lattiat viime talven pakkasissa, kyllä nämä varmaan lämmittävät ensi talvena.

Nämä on tehty 7-veljestä langasta ja kokoa 41-42. Onnea vielä näin jälkikäteenkin! Olipa ihanaa neuloa taas vaihteeksi :)

Huhtikuu oli peittokuu (2)

Aiemmin Marttoille matkaavan peiton yhteydessä tulikin jo mainittua myös oman peiton valmistumisesta, tällainen siitä sitten tuli (120 * 180 cm). Eihän tämä oikeasti olekaan minulle vaan HerttaiselleApulaiselle yhdeksi synttärilahjaksi nyt kesäkuussa ja omistajakin paljastuu peiton keskeltä :)

Tämän keskus onkin neulottu jo muutama vuosi sitten koristetyynynpäälliseksi, mutta pääsikin nyt uuteen työhön kiinni.

Tämän peiton palaset on oikeasti yhtä kirjavia kuin Martta-peitossa, mutta paloissa on yksi on ylimääräinen valkoinen kerros suurentamassa peittoa ja hälventämässä liiallista värikkyyttä, on edes hieman rauhallisempi. Vaika tämäkin on tehty 7-veljestä langasta, niin kylvetys huuhteluainevedessä pehmensi lankaa huomattavasti ja nyt valmiina on paitsi pehmeä, niin myös paksu, lämmin ja painava. Juuri sellainen mikä on varmaan kiva vetäistä lämmittämään syksyn tullen.

Viimeisiä reunakerroksia virkatessani tulin suorastaan sentimentaaliselle päälle ja lähes kyyneleet silmissä kuvitteln neitimme muuttoa pois kotoa - onpa edes oma peitto turvanaan ja tukenaan, jos/kun joskus tulee äitiä ikävä... - hölmöksi asian tekee se, että hän täyttää pian vasta 7 v.

Tätä peittoa taisi haikailla joku muukin kuin minä itselleen... :)

Onkohan muilla kuin mulla ongelmia nykyään bloggerin kuvien kanssa, ne tuntuvat aina kääntyvän ihan miten sattuu, jos käytän uutta editoria.. no kai näistä nyt jotain selvää saa..mutta kohta menee hermot.

Pala Marttojen maailmanennätyspeittoon

Niitä viimeksi näytille tulleita isoäidinneliöitä tuli tehtyä aika paljon.

Pelkäsin, että kohta loppuu kiinnostus, eikä mitään näytettävää tule, mutta yhtenä iltana (jo kaksi viikkoa sitten) tempaisin ja kiinnitin neliöitä yhteen. Onneksi olin keksinyt jo ruutuja tehtäessä miten langanpäitä voi jo virkkaamisen aikana päätellä ja piilottaa, niin ei loppuun saattamisessa kovin isoa hommaa ollut..

Tämä lopputulos matkaa Marttojen maailmanennätyspeiton tekemiseen, kunhan se kaveri jonka yllytyksestä tämän tein saa myös omansa valmiiksi. Kasaamisohjetta tuli katseltua tarkemmin vasta homman loputtua ja näköjään yhdistyssauma tulikin tehtyä väärälle puolelle. Minusta se näyttää paremmalta näin oikealle puolelle tehtynä. En yleensä harrasta nätä hyväntekeväisyystempauksia, kun lähipiiristäkin löytyy niin kovin moni jolle voi tehdä jotain, mutta olishan/ onhan se päheetä jos on maailmanennätyksen haltija :)





















Kyllä mä olen tästäkin aika ylpeä, opin virkkaamaan neliöitä ja tuloskin on mielestäni aika kiva - toivottavasti tuo lopulta iloa ja värikästä eloa saajalleen!
Paloja jäi, näin toki tiesinkin käyvän ja nyt on tekeillä vielä yhdet kerrokset loppujen ympärille yhdellä värillä. Yksinkertaistuu ja vaalenee aika paljon, mutta tämä seuraava tuleekin meille itselle. Eiköhän sitten riitä isoäidinneliöt vähäksi aikaa. Kivahan näitä tehdä on, mutta kädet kyllä haluaisivat neuloa.

(Tein tässä välissä sentään yhdet miesten villasukat lahjaksi kohta synttäreitään viettävälle kovalle kalastajalle)