Punaiset unipolvisukat

Hellyyttävä kolmivuotias halusi oppia neulomaan ja pyysi apua. Kun sitten vähän tarkemmin kyselin, että mitähän olisi ajatus tehdä, niin reipas oli päättänyt ihan itse tarvitsevansa oikein pitkät sukat itselleen :)

Väärä oletus: pikkuisilla naperoilla on lyhyt sääri, joten täti pystyi aivan ohimennen lupaamaan, että kovista kasvusäryistä kärsivä lapsonen saisi pikimiten polvisukat lämmittämään kipeitä jalkoja öisin. Voidaan me joskus opetella neulomaankin, mutta ehkä polvisukkia ei kannata ottaa ensimmäiseksi tavoitteeksi.

Välipäätelmä sovituksen jälkeen: no ei ne sääret nyt niin kovin lyhyet olleetkaan, kokeiltaessa nehän olivat aivan liian lyhyet. Ei todellakaan mitkään polvisukat, vähän tavallisia nilkkasukkia pidemmät vain. Lopputulos: Kylläpä kolmevuotiaalla voi olla pitkä jalka! alkuperäiset nimittäin olivat melkein polvisukat meidän 5-vuotiaallekin.

Mitäs sitten, otetaan sukat takaisin, poimitaan silmukat varresta ja aletaan neulomaan lisää...
Päätetään olla harmistumatta siitä, että aiemmassa sukkien elämässä niissä oli jopa pohjemuotoilut, jotka nyt osuvat vähän väärään paikkaan. Onneksi sukat muotoutuvat jalassa, eikä muotoiluja juurikaan erottanut. Lapsen nilkka ei kuitenkaan ole mitenkään poikkeavan paksu :)

Nämä on tehty punaisen ystävälle ja kun olivat "vain ohimennen tekaistut", niin käytin vain 7-veljestä jämälankoja, jotka tosin kaikki olivat punaisia. Nyt punaiset langat ovatkin loppuneet. Resorissa on 40 silmukkaa, pohjelevennysten jälkeen 46 (lisäykset heti resorien jälkeen joka kolmas kerros) ja takaisin kavennus ensin joka kolmas kerros 40 silmukkaan ja nilkan kohdalla muutaman rivin välein 36 silmukkaan. Näiden koko on noin 26 ja varsien pidennysten jälkeen ajanevat asiansa sangen mallikkaasti.

Hus-hus- pois kasvukivut, nämä sukat jalassa ei enää satu koko yötä! Jospa nyt vanhemmatkin saisivat nukkua paremmin :)