30.12.2011

Opelle ja koulun keittiötädille

En ollutkaan viime joulun jälkeen huovuttanut ja nyt kahdet lapaset yhdessä päivässä.
langantarkastusreissulla kellarissa oli nimittäin osunut silmään nämä vielä vyyhdillä olleet langat ja poishan ne piti saada sieltä kuljeksimasta. Ovat kyllä oikein hyvät telkkarineulomiset- isoilla puikoilla paksua Fritidsgarn -lankaa :) Eikä mitään erikoisuuksia mietittävänä, kunhan antaa mennä vaan - ja muistaa lopettaa ajoissa.
Näissä on molemmissa 32 silmukkaa ja ensin tehty 15 cm ranteesta peukaloon mitattuna ja peukalosta kärkeen 14 cm. peukaloissa on 14 silmukkaa ja 14 kerrosta.

Muokkautuivat oikein hyvän kokoisiksi ja pehmeiksi, just niinkuin piti. Nämä parit menivät joululahjaksi ja kiitokseksi hyvästä syksyn huolenpidosta. Pinta huopautui jälleen oikein ihanaksi ja pehmeäksi, ennen antamista liimasimme vielä heijastinkankaasta leikatut heidän nimiensä alkukirjaimet tekemään lapaset vielä henkilökohtaisemmiksi - ja vähän lisänäkyvyyttä antamaan - kun lumesta ei kyllä ole tietoakaan. Yhtenä päivänä oli 0,5 cm lunta, mutta vettä sataa joka päivä!

Alkuasetelma ennen 1 h 11 minuutin pesua 40 asteessa oli tämä: -lopputulokset oli niin nopsasti pakattu paketeihin, että ei siinä ehtinyt enää kuvia ottamaan...

29.12.2011

Let's make some..kämmekkäitä ja taidetta

Yksi hyvä kaveri sairastaa


ja joka paikkaa kolottaa. Lohdutukseksi ja kipeitä niveliä lämmittämään tekaisin tällaiset "Cafe au Lait Mitts" -kämmekkäät (by Paula McKeever). Nämä on tehty MerinoSilk-langasta ja tahallaan saajalleen hieman isot, kun mikään ei saa kiristää. Toivottavasti pehmeä ja lämmin lanka sekä ennenkaikkea lämmin ajatus auttavat edes vähän.

Kauheaa on myös se, että tämä nimenomainen kaveri harrastaa kovastikin käsitöiden tekoa ja saapa nähdä pystyykö juurikaan harrastustansa enää jatkamaan tulevaisuudessakaan, toki toivoa on.

Toista kaveria paleltaa


mainitsin ylläolevista kämmekkäistä toiselle kaverille joka -ilmeisesti kyllä oikeasti ilman mitään taka-ajatuksia sanoi itsekin tarvitsevansa jotain tuollaisia. Aina ovat sormet jäässä, kun työpisteessäkin puhaltaa ilmastoinnin kylmä viima juuri työpöydälle.

Kauhea yhtälö: otsa hiessä raataa ja kädet silti kohmeessa, nämä ovat täyttä superwash- villaa, joten lämmittänevät tarpeeksi. Tein kyllä reikiäkin :) jottei ihan hiki valu sormien välistä..

Parhaimmat lahjat ovat yllätyksiä ja yllätysten teko on kivaa, joten muutamaa päivää myöhemmin ilmestyivät nämä hänen työpöydälleen :)

Ei kyllä arvannut yhtään saavansa tällaiset, mutta arvasi aika pian, että mistä nämä ilmestyivät.

Mallina Knittyn Spirogyra by Lynne Vogel. Lankaa jäi muuten päättelyn jälkeen vajaa metri, että onneksi riitti.

Taidetta:

"Let's make some good art"- kirjaa on siellä täällä näkynyt blogeissakin. Itseä harmittaa, että tilasin vain kaksi, sillä kirja on aivan superihana! Omani tilasin Amazonilta, mistä niitä näytti saavan halvimmalla (£5,55/ kpl). Näitä olisi pitänyt tilata enemmän, sillä voin hyvin kuvitella useammankin (omani tai varsinkin HerttaisenApulaisen kaverin) pitävän tällaisesta. Tämä antaa ja jättää tilaa omalle mielikuvitukselle. Olen "ihan pikkuisen" saanut luvalla täytellä sivuja, mutta yön pimeydessä olen salaa omine lupinen piirtänyt muutamia kuvia lisää. kamalan noloa, mutta vielä en ole jäänyt kiinni.

Alla olevat kuvat ovat suoraan /letsmakesomegreatart.com- sivuilta.


Drawing on the plinth

Who is lookingThumb painting

24.11.2011

Colonnade shawl (vol 1)


Tämä Stephen Westin malli on mielestäni suorastaan nerokas, joten tuskin tulee tekeminen rajoittumaan kahteen... Oho- hups, niin näitä on jo toinenkin, mutta koska sen matka jatkuu vasta jouluna, niin ei pääse vielä esille.

Tämä on aivan mahtava tapa saada tuhottua paksua lankaa, jota on jostain syystä vain noin 100 grammaa.
Tässä ensimmäisessä on alkuosa tehty Dropsin Nepalilla, jota jäi pikkuisen omasta Sherborne Abbeystä. Alaosan lanka on Novitan Puroa, tässä muistaakseni sävyssä Kevät. Puroa meni tasan kaksi kerää, eli 100 grammaa. Tulipa käyttöä niillekin, kun alennuskorissa ostaessani en kyllä tiennyt muuta kuin "jes, se on vihreää" :)


Tätä mallia voi käyttää monella eri tavalla! Tykkään kovasti. Tämän ei ollut tarkoitus tulla itselle, mutta jäänee kuitenkin minulle, että saan villatakkiin ja pipoon sopivan huivin- kun muutenhan sitä lankaa pitäisi saada lisää ja kuka nyt yhtä ainoaa kerää muka lähtee mistään ostamaan :)

Niin, keväthän ei oikeasti ole tällaista sinistä, vaan vihreää, mutten saanut värejä oikeiksi edes editoimalla...

20.11.2011

Omat pitkät miten-niin-hävyttömät? polvisukat

Pitkähkö tarina siitä, miten näiden tekeminen oli mukavaa siihen asti kun olivat ns. ensimmäisen kerran valmiit. Kertomus voisi myös kuulua otsikon "taaskaan ei mennyt niinkuin Strömsössä" alle...


Sukkien valmistuttua sain päähäni, että muuten kivat, mutta jos jatkaisi vähän resoria, niin saisi sittenkin melkein samalla vaivalla polvisukat.

Siispä silmukat puikolle ja neulomaan ylöspäin.

Alunperin oli ajatuksena saada käytettyä yksi Niilon retuuttama Mellanraggi- kerä, mutta tässä vaiheessa oli tietysti lankaa jäljellä enää niin vähän, että molempia sukkia piti tehdä rinnakkain, jotta sai värinvaihtokohdat täsmäämään. Ja nyt puhutaan Niilon riepottelemasta lankakerästä, josta osa oli mennyt niin sotkuun, että se piti leikata pois. Ja puhutaan siis tosi lyhyistä langanpätkistä, joilla piti saada tehtyä koko lisäresoriosuus molempiin sukkiin. .. siis hyvin monta langanpäätä myöhemmin pääteltävänä, varsinkin kun näissä värinvaihdoissa taidan oikeasti olla aika tarkka, enkä halunnut mitään sinnepäin-rivejä.


Kun sukat olivat tarpeeksi pitkät polvisukiksi ja lankakin oli käytetty viimeistä senttiä myöten, niin tuli mieleen, että en mä tämän värisiä sukkia halua. Olisi pitänyt ajatella, että esim talvisaappaiden alta nämä eivät juurikaan näkyisi. Päätin värjätä sukat.


Marja-aroniat olivat juuri kypsiä ja putoamaisillaan pensaasta, joten päätin värjätä sukat marja-aroniamehulla. keitin ja siivilöin vahvan mehun ja ajattelin käydä Niilon kanssa lenkillä liemen jäähtyessä. Kun tulin takaisin, oli HerttainenApulainen innoissaan, miten hyvää mehua olikin tullut tehtyä. Hän oli lisännyt mukaan pikkuisen sokeria ja juonut ainakin puolet mehusta...


Siispä tekemään lisää lientä. Värjäys sinänsä onnistui hyvin ja vaaleimmat osat muuttuivat punaisiksi, mutta pistin sitten sukat vielä pesukoneeseen ja osa väristä huuhtoutuikin pois. Samalla sukkien koko muuttui hieman ja nyt ne ovat aavistuksen liian suuret ja suoraan sanottuna jo hieman "vanhan" näköiset. Huoh.

Sinänsä kelpaavat, mutta eivät mitenkään ihanat. Huomattavasti helpommalla olisin tehnyt sukat jo alunperin langasta, josta pidän ja hieman pidemmällä varrella olisivat olleet jo valmiiksi polvisukat.

Mallihan sinänsä on kaunis ja helppo Saucy by Jacquelynn Vance-Kuss. mallissa ei ollut vikaa, olen sitä käyttänyt aiemminkin ja tulen varmaan vielä tekemään lisääkin Saucy- sukkia. Ei nämä kyllä mielestäni mitään nimensä veroisia ole (vrt.suomennos hävytön/ julkea/ rivo) ?

18.11.2011

Täysin toiveiden mukainen


Aiemmista villatakkien teoista viisastuneena (liian paksuja, liian punaisia, liian "jotain") tämä on tehty täysin HerttaisenApulaisen toiveiden mukaan. Nyt jopa hän,joka inhoaa villatakkeja, sanoo tämän olevan ihana, ja mikäs sen parempi palkinto olisikaan.

Dropsin Alpaca- langan piti tosin päätyä omaksi slipariksi, mutta tämä pistaasiväri houkutti myös neitiämme.

Ihan erikseen piti käydä hommaamassa turkoosia Alpaca- lankaa lisäksi, kun niitä tarvittiin ainakin kukiksi (ja pitkän pohtimisen jälkeen kelpasi myös reunaan). Nappien kiinnitys ja kaikki muut reunat paitsi resorit on tehty i-cord'lla.

Tämän malli on kyllä niin omasta päästä, että ihan ihmetyttää itseäkin onnistuminen - on meinaan ihan oikean kokoinenkin. Mallin muodostumista voisi kuvata vaikka sillä, että olin aloittamassa tätä helmasta ja luulin neulovani yhtenä kappaleena kainaloihin asti, mutta muutaman kerroksen jälkeen huomasin kappaleen olevan liian pieni, joten jatkoin samaan malliin ja aloitus olikin kauluksesta :)

Tämä on tosiaan yhtenä kappaleena neulottu, eikä yhtään ainoaa silmukkaa/ saumaa ommeltavana. Kukkien ja käynnöksen toteuttaminen ja niiden ompelu kiinni muuten valmiiseen työhän vei melkin yhtä paljon aikaa kuin itse villatakin neulominen. Nämä napit oli neitimme käynyt valitsemassa valmiiksi jo siinä vaiheessa, kun minulla siis oli pelkkä kaulus valmiina.

Kukkanapit on muuten tilattu Etsystä Buzzybeeshop'sta Thamaasta. Nämä ei muuten ole likimainkaan ainoat napit, jotka kesällä tilasin... nyt on nappilaatiko(i)ssa täytettä :) Pelkästään tuolta taisin tilata lähemmäs 200 aivan ihanaa nappia (ja vielä sangen edullisesti). Mutta on meillä ollut hauskaa HerttaisenApulaisen kanssa, kun ollaan niitäkin ihasteltu ja valikoitu milloin mihinkin.

Virkattujen kukkien esikuvana olivat Ninuskan upeat ruusut, vaikka lopputuloksesta sitä ei voine päätelläkään. Yritin ainakin :) ja kyllä ne tähän kelpaavat.

Köynnös on muuten myös icord'a ja tehty neulenukella.

Tämä on oikeasti ollut jo päälläkin, vaikka suurempia pakkaskelejä vielä onneksi odotellaankin.























Mielialasta riippuen tämä on karkkipaita tai kukkapaita. Pääasia on, että saaja tykkää ja äiti tykkää, kun on lämmin..

13.11.2011

Kesähattuja :)

Ei ole vielä pakkasta ja pipojakin on tullut tehtyä, mutta vielä kehtaa juuri ja juuri näyttää paperinarusta tehtyjä kesähattuja :)










Näihin tuli idea HerttaisenAnopin Kuhmosta kesällä ostamasta hatusta, joka näytti ja tuntui kivalta. Siispä heti kauppaan ostamaan paperinarua ja väkertämään samantapaisia.

Ensin tuli vihreät ja sitten beessi äidille.

Näitä on nyt 3 ja vielä yksi punainen ainakin pitää vielä tehdä HerttaiselleApulaiselle. Yhdestä paperinaruvyyhdistä tulee melko tarkkaan tasan 2 hattua ja nämä kaikki on muuten päälaelta aloitettu, jotenkin tuntui helpommalta arvioida lopputuloshatun kokoa. Tällainen hattuhan on muten näppärä, venyy käyttäjän pään mukaan ja sitä voi kukin vetää leveälierisemmäksi tai korkeammaksi makunsa mukaan. Ja kestää muuten rullaamisen matkalaukkuunkin.

Ensimmäinen on neulottu ja loput virkattu - oli muuten sormet hellinä tekemisen jälkeen, ei ihan pehmeintä mahdollista materiaalia!

10.11.2011

Petunia


Kesäpetunioiden aika meni jo, mutta ei hätää. Kesän kaipuuta voi lieventää KristaK:n Petunialla. Ihan kuten Krista tekstissä mainitsee "Huivi on helppo, vironvillasta neulottuna värikäs ja neulontaprojektina hieman tylsä – aivan kuten petuniakin". Olen ihan samaa mieltä.

Tykkään kyllä lopputuloksesta kovastikin! Joten tietty tylsyys unohtuu nopeammin kuin ilo valmistumisesta. ja olihan se lopuksi kiva nähdä kuinka ryttykasa muokkaantuu ihan oikeaksi puoliympyräksi.


Tämä on Tätösen aikoinaan Virosta tuomasta vironvillasta tehty ja värinvaihdot nyt vaan onistuvat tällaisessa huivissa ihan itsestään. Jep, kiva.


Oikeasti kesän kaipuuta voi myös vielä vähän aikaa lieventää myös katsomalla kesän valokuvia ja muistamalla miten lämmintä olikaan.

7.11.2011

Onnea on..

..pieni rakas, joka rakastaa ainakin

askartelua ja
tanssimista ja
tehtäväkirjojen täyttämistä ja
leipomista :)

...joka osaa lukea reseptejä ja vaikka ilmankin tekaista yllätykseksi piirakoita.


Omenapiirakkaan pilkoin kyllä omenat ja iskä oli hoitanut uuni-osuuden, mutta muuten ihan itse tehdyt.



Ja rakkauskirjeitä siinä vieressä :)



Olet rakas Heinäsirkkafanimme.











































Heinäsirkka hyppäsi päähän Tammisaaren saarireissulla ja samalla keikalla näimme myös 4 merikotkan perheen liitelemässä suoraan yläpuolellamme!




















On myös neulottu paljonkin ja vähän reissattu muutenkin, enää puuttuu kuvat ja tekstit, niin näette muutakin.


Niin, jopa se edellisen kirjoituksen alpakkavillatakki on ollut valmiina jo vaikka kuinka kauan!

30.8.2011

siniset pikasniikkarit


Nyt näytille pääsevät ovat siis lyhyet sukat.

Nämä olivat välityö muiden juttujen tekemisien järjestystä miettiessä ja kauhistetessa naapurimme massiivista piha- ja salaojaurakointia, joka uhkaa tulla myös meidän pihallemme.

Sukat on aloitettu lappualoituksella kärjestä ja niissä on oikein näppärä kantapää, tosi helppo - ei mitään silmukoiden poimimisia, vain lisäyksiä ja kavennuksia. Kantapään malli on "Gussett heel" - mikä onkaan suomeksi? Kuitenkin samanlainen kuin monissa WendyKnits'in sukissa yleensäkin, esim. Southwestern -sukissa. Istuukin ainakin omiin jalkoihini oikein hyvin.

Lankana Järbo Garnin Mellanraggi kerän loppu, josta onneksi sai vielä kohdistettua raidat tasan - nilkkaresorin pituus riippui täsmälleen siitä, että seuraavan sukan aloitukseen tarvittava värinvaihto tuli eteen. Itse käytän paljon tällaisia lyhyitä ja ohuehkoja villasukkia (tai pikasniikkereitä), joten resori on ihan tarpeeksi pitkä. 52 s.

Pintakuvio on kahden kerroksen ansiota ja tekee kyllä sukan päällisosan paremman näköiseksi kuin pohjan (tässä Mellanraggi- langassa kun on niin kovin pitkät ja voimakkaat värinvaihdot). Pintakuvion oli tarkoitus olla samanlaista kuin "Hermione's Everyday Socks" -sukissa, mutta kun ohje ei ollut käsillä kun tein näitä, niin tuli vähän erilainen... ovat sitten "melkein Hermionet", eivät kovin noitamaiset muutenkaan (siis vrt Harry Potterin Hermioneen).


1. rivi: *langankierto, 2 o, vedä langankierto oiken neulottujen silmukoiden yli* toista * * sukan päällä (26 s) ja pohjassa pelkkää oikeaa*
2. rivi: koko rivi oikein

..jep, toimii. Ihan kivat.

Lähiaikoina pitänee tehdä HerttaiselleApulaiselle alpakkainen ohut villatakki syksyn viileisiin päiviin, kun aiemmin tehty punainen villatakki onkin kuulemma niin kuuma (siis paksu), ettei voi "ehkä kuule koskaan" sitä käyttää... huoh... olishan tuo pitänyt muistaa ja tietää. Hän ei ole koskaan kelpuuttanut paksuja vaatteita, edes talvipakkasella. Mielummin sitten vaikka 3 ohutta päällekkäin. Aloittelinkin ohjeen mukaista villatakkia, mutta eilisillan tekemiset lienee parasta purkaa samantien - mahtuisi ilmeisesti myös minulle, vaikka koko muka olisi 7-8 vuotiaalle..

p.s Niilon punkkisaldo tänä kesänä on nyt jo 31 kpl! Valeluliuoksesta ei kyllä ole varmaan ollut mitään apua :( , en osta toiste. On siis tullut treenattua punkkien poistoa pinseteillä hyvinkin paljon, ei edes kauhistuttanut kun HerttaiseltaApulaiseltakin piti pari iltaa sitten poistaa punkki korvan takaa. Sitä en kyllä tiennyt, ettei lapsille annetakaan "varmuuden vuoksi" antibiootteja samantien, vaikka punkki olisi ollut kiinnittyneenä ihoon.

p.s 2 Citykoiramme ei kyllä ollut yhtään tietoinen rotumäärityksensä kohdasta, jossa todetaan parsoneiden olevan alunperin ketun luolametsästykseen kehitetty rotu. Hämmästyi nimittäin kovasti kun illansuussa törmäsimme melkein kotiovellamme kettuun. Kettu oli kesy ja tuijotti meitä muutaman metrin päästä Niilon vaan ihmetellessä, että mikähän tuokin on. Jos olisi ollut jänis/ koira/ orava/ varpunen/ kuiva lehti/ melkein mikä tahansa, niin varmasti olisi Niilo sännännyt samantien perään...Viitisen minuuttia tuijoteltiin toisiamme ja ehdin jopa ottamaan muutaman valokuvan kännykällä, sitten kettu lähti hissukseen kävelemään pois--- ei mitään kiirettä karkuun terhakkaa kettukoiraa :) joka kääntyi kotiinpäin, kun sanoin maagiset "nyt mennään nukkumaan" -sanat. Aah... nukkumaan... ihanaa!

27.8.2011

Äidin musta pitsipusero


Äiti sai joululahjaksi pitsipuseron, josta en ollutkaan vielä raportoinut! Miten niin blogi laahaa reilusti jäljessä :)

Tämä on tarkoitettu ainakin a) "tyttöjen kanssa baanalle lähdettäessä" päälle laitettavaksi ja/tai b) etelänmatkojen niihin iltoihin, jolloin tarvitaan hieman jotain lämmittävää mukaan.

Tämän malli on täältä, paitsi että eihän mallineule näytä ollenkaan samalta?

No tunnustettakoon, että erinäköisyys johtuu hahmotusvirheestä mallikuvion kanssa, enpä tullut tarpeeksi aikaisin huomanneeksi, että mallineule olisi ollut vain 6 silmukan pitkuista, nyt tein mallineulekertaan myös sivusilmukat. Mutta eihän lopputulos onneksi sen hullummaksi tullut, kyllä tänne on edelleen jotain alle laitettava kun iltaa lähtee viettämään :) Silmukkamäärätkin täsmäsivät ihan täysin ja tosiaan ensimmäinen epäuskon hetki tuli takakappaleen jo oltua valmis ja etukappaleen olessa kavennuksia vaille - pikkuisen hassustihan tässä nyt kavennetaan... mallikuvaa olisi voinut tarkastella tarkemmin siis jo aiemmin.

Ilmeisesti hyvä ja mukava, tosin aikoinaan tuli pientä noottia lyhyydestä, vaikka tein monta senttiä pidemmän kuin ohjeessa. Hihat ovat tahallaan 3/4 pituiset, sillä äiti tykkää sellaisista. Nyt kesällä virkkasin 5 cm lisää pituutta, mutta sen sai helpohkosti tehtyä poimimalla silmukat alareunasta ja jatkamalla suoraan alas. Tässä alakuvassa on nyt jo pidennetty. Nyt pitäisi pituuden riittää ja päässee käyttämään ensi viikon Kroatia-reissulla?


Lankana jos viime vuoden syksyllä tätä varten jemmaan alennusmyynnistä ostettua Novitan Cannes'ia (34 % bambua, 34 % puuvillaa ja 32 % viskoosia),  joka oli positiivinen yllätys. Lanka näytti kerällä kauniin kiiltävältä, löyhäkierteiseltä ja mahdollisesti halkeilevalta, muta ei se neuloessa kuitenkaan juurikaan halkeillut.Valmis pinta on kauniin kiiltävää ja laskeutuvaa, ihanan pehmeää. Tosin painavaa.

Voisin haluta itsellenikin tällaisen.

24.8.2011

Rummutusta: Sherborne Abbey ja sen pipo

Tämän tein jo aiemmin kesällä, mutta pääsee nyt vihdoinkin näytille suuren rummutuksen kera.

Kesän aikana tuli toki tehtyä paljon muutakin, jopa olkapäiden kipeytymiseen saakka, mutta eilisessä AfroCubism- konsertin hytkymisessä Huvila-teltassa saivat kyllä kipeytyneet lihakset kyytiä.

"Maailmanmusiikilliset fuusiot ovat nykyään arkipäivää, mutta Afro­Cubism-levy kuuluu ehdottomasti ­alan hienoimpiin virityksiin. Laulukieli sekä painotukset kuubalaisten ja malilaisten ainesten välillä vaihtuvat ilman huomattavia saumakohtia. Risteilevät kielisoittimet hallitsevat soundia. Bongot, congat ja marakassit kuljettavat keveitä rytmejä. Vielä ei voi ennustaa, muodostuuko AfroCubismista Buena Vistaan verrattavaa kestosuosikkia, mutta vapaasti svengaavan musiikin ystävälle se tarjoaa pelkkää nautintoa." Lainaus Soundi-lehdestä 10/10, Pauli Kallio.

Sanon Jep, Jep ja älähdän nautinnollisesti lanteiden kipeyttä :)




Rummuttajina kesällä Hollannin "Festival Deventer op stelten"ssä Deventerissä esiintyneet kolumbialaiset Exodus- ryhmäläiset. Oli muuten hienot festivaalit ja upea esitys.

Ilulta (vanhasta blogista, täältä) jo vuosia sitten löytyneen ohjeen mukainen Sherborne Abbey on nappeja myöten valmis. Langasta onkin jo vinkkiä aiemmin, se on tehty paksusta Dropsin Nepalista. Ilun ohje oli hyvä, mutta menin vielä lisäilemän etumukseenkin palmikonkiertoja, ettei koko vartalo-osuuden tekeminen olisi ollut ihan tylsää.







Tunnustan jo ennenkuin joku tiirailee liian läheltä, että jouduin pienentämään viimeistelyn aikana työn kaula-aukkoa vähän pienemmäksi, kun muuten olisi käyttö jäänyt todennäköisesti paljon vähäisemmäksi. Tuo pienennys on tehty virkkaamalla 2 kerrosta kiinteitä silmukoita muuten valmiiseen työhön.

Oikean kokoinen ja KUUMA! Toivottavasti tarvitsen tätä ensi talvena :) Tykkään kyllä kovasti ja värikin ihastuttaa edelleen. Pelkkää hihaa esittävässä kuvassa tämä "olive-mix" väri kertautuu parhaiten, on siis vihreän-keltaisen-kirjavaa, eikä tasaväristä, niinkuin kuvista luulisi..

Seuraksi tuli sitten yhtenä viileämpänä lomapäivänä väkerrettyä langanlopuista pipokin, ihan perinteinen palmikkopipo, jossa 82 silmukkaa resorissa ja 84 varsinaisessa pipo-osuudessa. Tähän olin joskus tulostanut ohjeenkin tapaisen, mutta se valitettavasti katosi jo tekemisen alkuvaiheessa. Epäilen, että se joutui HerttaisenApulaisen askartelumateriaaliksi.. Tämä on hieman pidempi kuin piponi yleensä, joten hyvä kiskaista korville talvipakkasilla...


 Huvinkin tein tähän satsiin, mutta se toiste.

15.7.2011

Liehuva tunika ihan itselle

Uusin työ on yhdistelmä "Rosa's sleeveless cardi'' a (by Emma Fassio/ Ravelry-linkki, tästä idea liehukkeesta), Sherborne Abbey'n palmikkoa - kun se vielä oli hyvässä muistissa- ja Ulla-neulelehden Ylösalaisneuletta (joita muuten olen tehnyt ainakin kolme aiemminkin).

Lankana tässä Lumoavasta Langasta ostettu BC Garnin Allino (puolet pellavaa ja puolet puuvillaa), ihanaa lankaa ja hupsis vaan, linkkiä etsiessäni huomasin, että Lumoavassa langassa onkin taas ale... hupsista.. :) no ei, en oikeesti langennut.. :) Luulin käyttäneeni tähän kaikki ostamani langat (350 gr), mutta äsken löysinkin vielä yhden 50 gramman täysinäisen kerän.. tää on just tätä, taas yksi epämääräinen kerä,pöh. On tehty 5-puikoilla, jottei vaan tuntuisi peltipaidalta, nyt on vilpoinen ja pehmeä.


Tykkään kovasti lopputuloksesta. Aivan sopiva ja mukava. Kuvat eivät tee tälle ollenkaan oikeutta, mikä lie tyyppi yrittää ottaa itselaukaisimella kunnollista kuvaa itsestään.. Niilo pudisteli vieressä päätänsä ja haukotteli...eikö muka osaa seistä suorassa ja vetää vatsaa sisään samaan aikaan...get a life!

14.7.2011

sikapaljon nappeja ja pikanen tilannetiedoitus

Paint it black- blogin linkkivinkistä siirryin näppärästi Buzzybee:n Etsy-sivuille ja - oho - tuli tilattua yli 150 nappia hujauksessa. Edulisia ja ihania ja jo matkalla Thaimaasta meille. Nyt on taas millä koristella ja/tai napittaa.

Josko joku kelpaisi kävisi itsellekin, kun Ilulta (vanhasta blogista, täältä) jo vuosia sitten löytyneen ohjeen mukainen Sherborne Abbey on nappeja vaille valmis. Langasta onkin jo vinkkiä aiemmassa postauksessa, se on tehty paksusta Dropsin Nepalista. Ilun ohje oli hyvä, mutta menin vielä lisäilemän etumukseenkin palmikonkiertoja, ettei koko vartalo-osuuden tekeminen olisi ollut ihan tylsää. Kuvia tulossa, kunhan saan napit paikoilleen. Nyt on ollut niin kuuma, ettei edes nappien ompelu jaksa kiinnostaa, kun työ on paksu ja lämmin. Onneksi pitää nyt odottaa nappien saapumista.

Amsterdamissa olisi joskus kaivannut lisää lämmintä päälleen, mutta S.A ei tosiaan ollut vielä ihan valmis. Mitään työtä ei ollut mukaakaan reissussa, kuten ei yleensäkään matkoilla. Kotona odotti kuitenkin myös toinen peräkkäinen itselle tehty työ viimeisiä kierroksiaan, tästä(kin) tuli ihana.

Nyt kädet syyhyävät taas uuden työn pariin. HerttainenKitaristi on Porissa ja HerttainenApulainen kutsui itse itsensä Mummalle ja Vaarille yökylään. Ihmeellinen, harvinainen vapaus!

Neiti 7v

Tämäkin juttu olisi kuulunut kesäkuun tunnisteisiin, mutta tulkoon dokumentoitua edes tänne.
Rakas HerttainenApulainen täytti 7 v.

Hän odottaa koulua innokkaana ja on onnellinen, kun oppi lukemaan ennen kouluunmenoa.
Kaverisynttäreilla oli toiveen mukaisesti mustekalakakku,
tässä oli alimpana munaton muropohja,
välissä hyydytetty mustikka-valkosuklaa-kermavaahto-rahka-kerros ja
vesi oli liivatteella hyydytettyä spriteä (joka oli värjätty siniseksi). Hiekka keksinmuruja.

Marsipaani-mustekala on edellisen yön tekemisen tuloksia ja vielä tarjolle mennessä aika kostea, se kun oli maalattu toiveen mukaisesti punaiseksi nestemäisillä elintarvikeväreillä.


Mustekala piteli lonkeroissaan tärkeää tiedonantoa "Hertta 7 v".

Onneksi oli kaunis ilta, niin vilkkaat vieraat pystyi nakkaamaan vähän pihalle jäähtymään välillä, vaikka jonkun kilpailun merkeissä sinne taidettiin muka mennä. Onneksi Niilo oli hoidossa, olisi kyllä taatusti osallistunut juhlintaan aivan liian innokkaasti.

Seuraavana päivänä vietettiin kummi-sukulaisjuhlia ja sinne oltiin tehty taas toiveen mukaisesti Little Pet shop-kakku,  kuva oli maalattu marsipaanille nestemäisillä väreillä. Kuva oli tällainen: (kimmellys ei ole tällä kertaa salaman aiheuttamaa vaan kimalteista tomuväriä). Kakussa oli domino-kekseistä tehty pohja, välissä mustikka-vadelma-valkosuklaa-kermavaahto-seos ja päällä Kinuskikissan peilikirkas suklaakuorrute. Tuo kuorrute on muuten tosi helppo tehdä kakun päälle ja oikeasti siisti, kirkas ja hyvänmakuinen. Ja -kuten Kinuskikissa itsekin mainitsee- maistuu muuten Jacky-makupalalle.


Sankari näytti tältä:

ja tässä vielä kaverinsa neiti K:n (7v)  kanssa. Äitinsä oli paras kaverini jo kun itse olimme paljon nuorempia kuin tytöt nyt... oho :) kyllä aika rientää kun on mukavaa.


Että tulee myös jotain käsityöaiheista, niin vielä yksi kuva jo toukokuussa tekemästäni isoäidinneliöpeitteestä, joka nyt pääsi omistajalleen (kuten myös neidin eka oma puhelin, jota kynttilöiden-puhalluskuvassakin puristaa tiukasti kädessään) :) Puhelimen saatuaan vanheni silmissä ainakin vuodella.


22.6.2011

Sininen Saroyan


Näköjään jatketaan sinisellä, vaikka harvemmin sitä tuleekaan itse käytettyä.

Tämä Saroyan (Ravelry-linkki) tai normaali linkki  (by Liz Abinante) on lahjus päiväkodin ope N:lle, kun ansiokkaasti piti neidistämme erinomaista huolta tämän eskarivuoden. N pitää sinisestä ja luulisin että huivistakin. Toivottavasti vähän liian lämmin nyt kesällä, mutta tulevathan ne viileät ilmat (ja ainakin talvi) taas joskus. Sitten kun neitimme on jo koululainen :)

Helppo malli, tosin samalla tietysti myös vähän pitkävetinen tehdä. Mutta tässä kun on kolme eri osaa, niin ei niitä toistoja kuitenkaan niin kovin montaa tullut. Minä tein 6 lehteä joka osioon. Tässä on lankana 7-veljestä ja sitä meni noin 100 gr. Toistaiseksi tuntuu pysyvän muodossaan, eikä käpristele tai kääntyile reunoista, pingotus ei ole ihan tiukimmasta päästä - vain sen verran, että lehdet näkyvät kokonaisina.

Luulen että pitää lahjastaan, itsekin voisin pitää tällaista. Mieluiten vihreänä. Itselle onkin jotain ihanaa vihreää puikoilla.

Tämä toinen kuva samasta huivista muistuttaa myöhemmin, että uusi terassi tehtiin toukokuussa 2011.