27.11.2010

Toiveena lasten kauluri

(nyt pistä Tanja silmät kiinni samantien!)

Yksi tuntemani tylleröinen kulkee aivan liian usein/ melkein aina kurkku paljaana ja takki auki.

Nimpparilahjaksi saakoon kaulurin ja vielä lapaset samaa sarjaa. Ettei tarvitsisi olla kuin Jaakko Vaakko Vesirotta (Kirsi Kunnaksen Tiitiäisen satupuussa) "nenä nuhaa tiristen, tuhisten ja puhisten. Ja sitten voi voi Vaivastus! Ja atsii atsii aivastus".

Kauluri on ihan oman mallin mukaan tehty, huomioinarvoista on se, että lopuksi (aloitettu ylhäältä) on vielä neulottu lyhennettyjä rivejä, jolloin on saatu etuosaan enemmän pituutta kuin taakse. Ei niin haittaa, vaikka takki olisikin vähän auki.

Summittaisen aloitussilmukoiden luonnin jälkeen ensin aika suoraa (kaula) osuutta ja sitten kiihtyviä silmukanlisäyksiä niin, että mallista näytti tulevan sopiva. Mallineule on samaa Rinsessa-neuletta kuin Ulla-neulelehden pipossa täällä.

Lisäksi tein lopusta langanjämästä lapaset, näyttää enemmän asianmukaiselta, harkitulta setiltä kuin epätoivoisen tädin terveenäpitämis-yritykseltä :) Lapasissa on peukalokiila ja samaa rinsessaneuletta.

Tähän tuo 7-veljestä -raitalanka sitten melkein loppuikin, mutta sai siitä vielä vähän raitoja yhden toisen tylleröisen sukkiin. Loppusukka on marjapuuron väristä 7-veljestä. Sukissa on samaa rinsessaneuletta kuin aiemmissa töissä, hyvää nimipäivää vaan! Kantapäässä näkyy kuvassa jotain ihmeellistä möykkyä, mutta oikeasti ne on vahvistettu "silleen vähän erikoisesti" ja on tehty ihan harkistusti.

Itselle muistiin: ihan kohta 7-vuotiaan Liinan jalankoko on nyt 31.

24.11.2010

Wurm 2 itselle

Taas toistan itseäni.

HerttainenApulainen on käyttänyt omaa puuvillapipoaan koko syksyn ja halusin itsellenkin samaa mallia olevan.

Tämä on 100% superwash-villaa ja ollut päässä jo monta kertaa, vaikka pakkaskausi ei ole edes kunnolla alkanut. Samat viritykset kuin aiemmassa Wurmissa, paitsi joustinneuletta piponsuussa, tämä on sitäpaitsi pidempää mallia ja tarkoitettu käytettäväksi "vähän niskasta alas kiskaistuna", jolloin painopiste/ lopetus jää takaraivolle eikä päälaelle.

Mukava käytössä ja jopa päässäkin kiva. Ei kutita, ei häiritse. Olispa aikaa tehdä tähän mätchäävät valkoiset lapaset itselle..ehkä sitten ensi vuoden puolella...

Älä mieti, että miksi ihmeessä tuohon kuvaan on pitänyt tunkea myös Lyhtykoison verhiö?? Taas opin jotain uutta, että se hedelmä onkin Wikipedian mukaan verhiö.. mutta en tiedä miksi se tuli aseteltua kuvaan mukaan. Ei tuossa kohdassa ainakaan mitään virhettä tai tahraa ole - mikä lie muka hyvä ajatus.

21.11.2010

Uusi rakas esittelyssä

Lopussa on omiakin näpertelyjä! Tänään pääsee ensin esittelyyn meidän uusi perheenjäsenemme parsonrussellinterrieri Niilo!

("Oikealta" nimeltään pikkupoikamme on Musikantin Otsalamppu. Onhan meillä musikantti perheessäkin, mutta Otsis vaihtui kuitenkin Niiloksi)

Rakas pikku ipanamme on ollut meillä nyt 2 viikkoa ja valloittanut meidät täysin. Reipas, utelias, innostunut, rakastava ja rakastettava :)

Tässä on Niilo siskonsa Erinin kanssa. Meille tässä on hienointa, että Erin muutti asumaan parhaalle kaverilleni - tapaamisia on jo ollut ja tulee jatkossakin olemaan usein... näppärä tapa nakittaa joku helposti pyydettäväksi koiranhoitajaksi on pyytää hänet kummitädiksi, joten Niilo sai kummitädin ja minusta tuli Erinin kummitätä :) halvat huvit.


No pakkaskausia on tulossa, eikä pentukarva ole kaikkein lämpimin, joten hetimiten piti tehdä sisaruksille puvut. Tässä on Erinin pusero- tytöllä kauluksessa koko matkalla ja selkäosassa muutamia rinsessapalmikoita ja punaisen sävyjä, Niilon puku on vihreä, jossa sinivalkoiset reunukset - ja yksi ihan pikkuinen palmikonkäänne, kun muuten oli aika puuduttavaa joustinneuletta koko matkalta. Molemmat puvut ovat saman Drops'n mallin mukaan tehtyjä 7-veljestä -langasta, koon s-mukaan.

Ilmeisesti kumpikaan ei inhoa puseroansa ja kokokin oli ihan sopiva. Neidin puku on hieman pidemmällä mahanalusta-osalla lämpösyistä. Malli on lähinnä joustinneuletta, joten erittäin venyvä ja muotoihin muovautuva, ei siis mikään korsetti, vaikka kuvasta näin voisi päätelläkin.

20.11.2010

Pikkuisen tytön peitto

Tällainen pikkupeitto tulee päätymään erään tyttövauvan käyttöön. Voi käyttää myös tulevien kääntyilyharjoitusten pehmikkeenä.

Tämä on tehty 7-veljestä langasta (noin 150 gr) , reunuksiin on tehty i-cordia toisella värillä (muutama kymmenen grammaa), jotta muuttuisi vähän tyttömäisemmäksi. Tosin kai myös mallikuvion pitsisyys on aika tyttömäistä, väri välttämättä ei. Koko noin 80 cm * 80 cm.

Toistan itseäni, peitossa on samaa mallikuviota (kirjasta "Kauneimmat neulemallit" malli 196) kuin viime vuonna tekemässäni Kastelahjapeitossa. Aiemmin tehty on vähän enemmän "söpöstelyversio", eikä tarkoitettu varsinaisiin pakkaskeleihin, tämä uusi toiminee pikkupakkasissakin paksuutensa vuoksi (jos ei nyt välitetä kuvion reikäisyydestä).
Jos ne luvatut paukkupakkaset ovat täällä ensi talvena, niin ei vauvelin varmaan vain tämä päällä tarvitse tarjeta.

Tuntui tärkeältä saada tämä tehtyä samantien idean tullessa, vaikka meneekin jakoon vasta jouluna.

19.11.2010

North Roë Shawl vol 2

Uusi North Roë Shawl on valmis!

Edellisestä versiosta tuli kovin kirjava, mutta olen kyllä käyttänyt sitä juuri niinä päivinä kuin oli tarkoituskin. Siis silloin kun aamulla kaikki mieluiset vaatekappaleet ovat mustia, mutta tarvitaan jotain väriäkin, ettei katoa pilkkopimeisiin aamuihin.

Tämä uusi versio on kirjava myös, eivätkä värit ole ollenkaan minua, mutta tämä onkin toiveen mukaan tehty HerttaisenApulaisen nimipäivälahjaksi. Neiti kun kaiveli huivikoriani ja huokaili kovaan ääneen, miten hänellä ei taida olla yhtään pitsihuivia ja aina pitää lainata minun huivejani. Mistä lie :) oppinut ovelaksi, mutta oli jo käynyt lankapusseillakin arvioimassa sopivia lankoja. "Punkkua tässä pitää olla ainakin ja jotain muuta kanssa..mun rotsi on vaaleanpunainen" ...outoa mutinaa 6-vuotiaan suusta kuului eteisestä, kun arvioi talvitakkiaan ja mahdollisia lankoja. Punkku on siis punaista väriä.

Nukkumaan mentyä sohvalle oli ilmaantunut yksi ylimääräinen, hämmästyttävä kerä. Mitä tää tässä tekee? Pitääkö tästä tehdä jotain? Tämä lanka olikin pitänyt kaivaa aika syvältä pussien uumenista, sitä oli käytetty viimeksi viime vuoden syksyllä tsahkal- -lapasissa. Lanka on Novitan Nallea.

Ei ollut montaa iltaa aikaa, mutta valmistui nimppariksi ja säilyi jopa yllätyksenä, koska neuloin tätä vain myöhään iltaisin, kun neiti oli jo nukkumassa. Koska lanka oli aika paksua, eikä tästä ollut tarkoituskaan tehdä telttaa, niin kaikkia toistoja on tehty vähemmän kuin ohjeessa. Koko on silti isohko, voisin itsekin kietoa tämän kaulaani. Hän ei huomannut edes lankakerän katoamista sohvanreunalta.

Nyt sopii kääriytyä ja kietoutua ja esiintyä, nimpparina päiväkodissa tosin sattui olemaan pienimuotoinen halloween- juhla, eikä kissa-neiti kääriytynyt pitsiin...paitsi meno-ja tulomatkalle.

4.11.2010

Voihan Videokamera

On tänne kohtapuoliin tulossa taas neulomuksiakin näytille, mutta linkitän heti aamutuimaan hienoihin arpajaisiin....

"Musta tuntuu" -blogissa on arvonnassa tosi hieno Canonin videokamera. Linkittämällä saa tupla-arvan... sinne mars (ja tulkaa taas takaisin).