29.7.2009

Budapest



Oli lämmintä (kuumaa) ja mukavaa! Käsitöitä ei ollut mukana, eikä Minttumaariakaan tarvittu kuin ensimmäisenä iltana, mutta tällöinkään en raaskinut ottaa sitä käyttöön, koska satoi. Lankaa ei ollut edes mukana, tämän lähempänä en edes käynyt (eläintarha on harvinaisen hyvä).
Unkarilaiset käsityöt ovat kauniita, mutta niitä ei tällä kertaa tarttunut mukaan.
Kotona jatkoin Revontulen tekoa kiivaasti samantien, nyt se on pingoittumassa, sitten pääsee näytille.


15.7.2009

Minttumaari vol II

Toinen Minttumaari, (Katja Kvintus), kun lanka suorastaan vaati tulla sellaiseksi. Edellisen tein toukokuussa kun Juhannus vasta oli tulossa.



Tämän lankana on Zitronin Trekking Hand Art, käsinvärjätty Irlanti 508-väri. Ihanan sini-vihreä ja vähän harmaakin. 75% villaa ja 25 % polyamidia, eli lämmittänee, vaikka on kovin reikäinen. 5 puikoilla, kun puikkosuositus on 2-3, isoilla puikoilla ei tällaisen tekemiseen kauaa mene, muutama päivä mökillä laiturilla ja ilta saunan terassilla...kyllä siellä kelpaa tehdä - ainakin tällaista mallia, jonka toistot oppii ulkoa (nurjan puolen neulottuaan saa ottaa taas siideriä, eikä edes tullut virheitä!). Lankaa meni vain 75 grammaa ja kooksi tuli reilu 80 * 160 cm.

Lähdemme lauantaina Unkariin viikoksi, säätiedotuksen mukaan siellä ei tarvittaisi lämmittäviä asusteita lainkaan, mutta voiko ilman huivia lähteä matkaan onkin eri juttu :) Tämä ainakin olisi sopiva vaihtoehto, Köszönöm ohjeesta.

11.7.2009

Hihatin


Jotenkin olen aina vierastanut hihatin- sanaa ja itseasiassa sellaisen käyttöäkin. Yhtäkkiä tuli kuitenkin nopea mielihalu tehdä sellainen, kun silmiin osui seuraavat kerät Zitron Kokon-lankaa. Kyllä nyt yhdelle varmaan käyttöä on?

Aloittelin tätä mökillä, jossa mukana oleva ohjearsenaali oli aika minimalistinen, joten silmukkaluvut ja varsinainen kokokin on päästä vedettyjä, mutta hämmästyttävät hyvin oikeaan osuneet. Ihan perusneuletta olisi ollut tylsä tehdä, niinpä tähän tuli pitsikuvioita, jonka malli löytyi Novitan sivuilta pashminahuivista. Novitan kuvasta ei saa mitään selvää, mutta jäljestä tuli kaunista ja mielestäni tähän oikein sopivaa. Reikiä pitikin olla, koska eihän tämä varsinaisesti mikään lämmike ole..

Kyllä tätä varmaan voi joskus käyttää, vaikka HerttainenApulainen kikatteli katketakseen kokeillessaan valmistunutta hihatinta "eihän tässä ole reikää päälle". Onneksi HerttainenKitaristi pelasti kasvoni toteamalla, että on kyllä joskus nähnyt samanlaisia. No ei varmaan samanlaista olekaan, mutta samantapaisia kyllä löytyy aivan taatusti.

Tähän meni lankaa noin 75 grammaa.

9.7.2009

Eilenopittua


Pari kuvaa kertoo enemmän kuin sanat; nyt tämä onnistuu! "Mä osaan!!!!!!!!!!!!!!!!!!!" Ja vanhemmat huokaavat "vihdoinkin" :)

Ei enää apupyöriä, ilmeisesti ei enää mukanajuoksemista huonossa asennossa etukumarassa polvet koukussa!

Perhostehtaalta iltaa


Työkaveri pyysi jokin aika sitten, että tekisin heidän rippijuhliinsa suklaaperhosia. Melkein unohdin, mutta onneksi muistin kuitenkin ajoissa. Suklaat vaan sulamaan ja perhostentekoon!

Me oltiin HerttaisenApulaisen kanssa molemmat samaa mieltä, että rikkimenneet saadaan syödä samantien, vaikkei mikään karkkipäivä olekaan. Harmillisen vähän meni rikki, mutta ei nyt sentään tahallaan ryhdytty näitä pilkkomaankaan.

Tein nyt sitten samantien parikymmentä, joista 11 meni Päiville ja kolme me syötiin samantien. Ei heidän kakkuihinsa noin montaa päälle laiteta missään tapauksessa, jos eivät nyt ihan valtavaa perhoskekoa päätä kasata kakkujen päälle, mutta onpa valinnanvaraa ja varakappaleita, jos joku vielä hajoaa tai sulaa.

Itsellä kävi nimittäin muutama viikko sitten niin, että laitoin kakun päälle perhosia ja nehän sulivat aivan samatien - muutamassa silmänräpäyksessä! no, keittiössä oli taatusti kuuma, kun ulkonakin tuolloin oli 28 astetta - oi niitä aikoja! Onneksi silminnäkijä todisti, että kyllä nuo omituiset möykyt vielä hetki sitten olivat ihan hienoja :)

Perhosten mallit olen aikoinaan kopsannut Kinuskikissan sivuilta, nyt kokeilin kaksiväripursotustakin ja erilaisia kimalteita ja nonparelleja.
Kivahan näitä on tehdä, onnea vaan juhliin jo näin etukäteen!

7.7.2009

Isot sukat ohuesta langasta

Ohuinta lankaa, mistä olen tehnyt isot sukat!
Marks & Kattens'n Fame-langasta (26s/10 cm) tuli tehtyä - mökin uudella laiturilla istuskellen ja varpaita välillä vedessä huljutellen - veljelle synttäri- lahjaksi sukat. Muuten kiva tehdä, mutta veljen sukankoko on noin 44, joten tikuttelua riitti joksikin aikaa.

Hämmästyttävää on se miten vähän sukat söivät lankaa, 100 gramman kerästä tulisi varmaan toisetkin samanlaiset, kun ensialkuun vähän mietiskelin, että riittääköhän lanka varmasti.
Nämä on ihan perussukat tiimalasikantapäällä.

Käytiin myös kalassa, kerran olen virvelillä saanut aiemmin vuosia sitten hauen, mutta nyt sain 5 kuhaa! Varsinaista juhlaa. Tämä oli olla niistä pienin ja pääsikin takaisin järveen kasvamaan. Olipa makoisaa (sen jälkeen kun kalat oli isän toimesta fileerattu niin hyvin, ettei edes minunlaiseni ruodoilleirvistelijä päässyt kakomaan niitä suustaan)


Kastelahja

Täti on ollut lomalla tarmokkaana; valmistumassa on torkkupeitto vauvalle kastelahjaksi. Mummuni virkkasi edellisille lapsenlapsenlapsilleen pikkuiset peitot ja pitäähän tälle uudellekin tyttöselle sellainen olla, vaikka virkkaajaa ei suvustamme enää/ vielä kyllä taida löytyä.

En kuitenkaan ruvennut toteuttamaan virkaten, koska lopputulos olisi voinut olla jotain ihan muuta kuin ajatuksissani oli. Niinpä neuloin tällaisen 60 cm * 70 cm peiton hikisissä oloissa mökin laiturilla - kyllä oli kuuma viime viikolla!

Lanka on samaa Zitron Kokon- lankaa (35 % silkkiä, 35 % puuvillaa ja 30 % polyakryyliä) kuin aiemmin tekemäni oma ylösalasraglan ja jopa mallikuvio on sama: kirjasta "Kauneimmat neulemallit" malli 196 ja molemmissa sivureunoissa vielä lisäksi mallia 213 (versot pienelle lapselle). 111 silmukkaa ja melko tarkkaan 100 grammaa lankaa.

Siis aika ohut eikä villaa lainkaan, mutta tämä onkin tarkoitettu lähinnä söpöstelykäyttöön. Kyllä tarvittaessa taatusti löytyy muutakin lämmikettä. Mummuni ompeli tekemiinsä vuorisilkistä vuoren, jotta lapsella olisi varmasti pehmeät oltavat, joten tähänkin kai sitten tulee sellainen ennen elokuun loppupuolta.

Tämä on suklaanruskea, emmin vielä, että ompelisinko reunustaviin versoihin vaaleanpunaisia pieniä kukkia, voi olla että olisi liikaa.

Sain tänään selville, että heittämäni nimiehdotus oli mennyt läpi :) taidan tehdä vielä jotain nimeen liittyvää, mutta sen voi paljastaa vasta elokuussa, koska äiti käy kai täällä joskus..