26.6.2008

Tilattu ja toimitettu: pikkusukkia muille


Pitsibolero-kaverin vieressä istuu töissä toinen kaveri, joka toivoi lasten pikkusukkia (mielummin eri kokosia ja useammat). Joten niitä sitten välipalaksi, nämä täytyi saada pian pois alta, jotta voisisi tehdä taas jotain itselle :)

Ihan perusmallikin olisi käynyt, mutta kyllä mä itse haluan, että pienissäkin sukissa on joku juju, kun muuten niitä on niin puuduttava tehdä. Joten pikkuvirityksiä nyt edes (nämä kai tarvitaan enemmän saapassukiksi kuin hienostelusukiksi, joten kovin reikäistä pitsiä en sentään mennyt tekemään). Nämä on kaikki 7-veljestä, jotta pesu onnistuu koneellakin. Ainakin meidän Herttainen Apulainen onnistuu kuraamaan sukkansakin, jos vähääkään haluaa.

Itselle (tai joulupukille) muistiin, on hommattava lyhyemmät 15 cm puikot (3,5 kokoiset), pienten sukkia on tyhmä tehdä isoilla (normaaleilla) sukkapuikoilla. Pariin saa menemään melkein yhtä paljon aikaa kuin aikuisten kokoihin.

Ekaksi noin kokoa 22, 32 silmukkaa lankalaatikosta löytyneestä marjapuuron värisestä 7-veikasta. Mallikerta tähän on Ullan rinsessa-setistä ja pituus 15 cm. Kuvio vetää vartta kasaan ja se näyttää hieman tiukalta? Toivottavasti kuitenkin sopii saajalleen nilkastakin.

Sitten koko 25(-26) raitasukat 7-veikasta 26 silmukkaa. Väriraidat menevät aika nätisti ja sukista tuli jopa :) samanlaiset.

kolmantena 26(-27) punasukat 7-veikasta. Näissä on feather-and-fun-mallikuvio
ja vielä n.kokoa 30 olevat "isot" sukat. Näissä on reikärivi varressa (alunperin oli tarkoitus tehdä nirkkorivi, mutta tämä näytti loppujen lopuksi ihan kivalta siinä vaiheessa, kun varret olisi pitänyt ommella kiinni. Herttainen Apulainen kommentoi melkein valmiita sukkia tylsiksi ja sanoi, että niihin pitäisi laittaa vaikka norsun kuva. Siispä koristelin vielä norsukuvilla. Ne on taaskin kopsattu Jessica Trompin sivuilta.

Koska moni juttu (muu kuin käsityöaiheinen) ottaa nyt aivoon, niin päätöstekstin kopsaan vielä "Rasat hukassa" blogista: "Mutta on se hyvä että ihmisellä on aina sukankudin kesken , se rauhoittaa hermoja tiukimmassa paikassa". Aloitin siis taas uudet sukat..

24.6.2008

Tilattu ja toimitettu: Kietaisubolero

Lehmus oli edelleen myttynä pingoittelematta ja päättelemättä. Se näytti vähän kuivahtaneelta, joten pistin sen puoleksi tunniksi likoamaan. Sitten se näytti ihan likomärältä, joten pistin sen kuivumaan..Kiristin vielä nuppineuloilla, kun näytti niin myttyiseltä..kuivikoon rauhassa.

Sitten töissä tuli puhetta neulomisesta ja ajan puutteesta ja viitseliäisyydestäkin. Sitten tarvittiin hihatinta, jonka hämmästyksekseni lupasin tehdä, kunhan kertoo millaisen.


No hihattimen ohjeen haku keskeytyi, kun eteen oli tullut kietaisupitsiboleron ohje. Joten tarvittiinkin sellainen.
Tässä 5 puikot ja Novitan Tennessee meleerattua 100% puuvillalankaa (22 s/10 cm) n.250 gr s-koossa, joka oli mullekin ihan sopiva, vaikka olisin itselle oletuksena tehnyt m:n (ohjeen mukaisesta 350 gr jäi siis runsaasti jäljelle jotain muuta pikkutyötä varten). Jos teen tällaisen toisen joskus, niin muistettava tehdä hihansuihin asti yhtenä kappaleena, nyt meni ihan turhan paljon aikaa saumojen (siistiin) ompeluun. Ja olkasaumat pitäisi tehdä 3-puikon päättelyllä, mutta sen keksin vasta siinä vaiheessa kun osat oli jo päätelty.

Pitsineule oli tosi helppoa ja sopivan näyttävää, tosin jopa puuduttavaa tehdä, kun ei mitään vaihtelua missään vaiheessa. n -2 oikein yhteen - lk - n - lk - ylivetokavennus n. Nurjan puolen tein o -n - n - n - n - n -o. Ohjeessa oli turhan vaikeasti vaan mainittu, että nurjat nurjina ja oikeat oikeina.

Mallineule on muuten tosi mukautuvaa neulosta, vähän pelkäsin hihoja tehdessä, että tulee liian kapeat, mutta näin ei onneksi käynyt.

Ihan tuli oikean kokoinen ja näköinen, onneksi. Ja ilmeisesti mieluinenkin. Tai sitten minua huijattiin pahemman kerran :)

Perhosen kuoriutuminen

Jotain värivammaisia lehmuksenlehtiä vai joko se syksy tuli?

Tämä siis on lehmus. Tehty 5 pyöröillä virolaisesta liukuvärjätystä langasta. Lankaa ei mennyt paljon mitään, tämä onkin ollut tosi riittoisaa, kun siitä on tullut jo Kärhö-liivi ja Clapotis.

Malli itsessään oli helppo ja mukava, mutta ei tämä ollut ihan mun juttuni. Tykkäsin Revontulen teosta enemmän. Ainakin puoleenväliin asti piti koko ajan kaaviosta tarkastaa, että mitä ihmettä tällä rivillä pitikään tehdä.. vain hullu valitsee tällaisen työn telkkarityöksi. Fudiksen EM-kisoja pystyi tämän tekoiltana katsomaan vain toisella silmällä. Turhautuneena kaavion tylsyyteen ja ennustettavuuteen tein reilusti vähemmän toistoja kuin ohjeessa neuvottiin, mutta olihan puikotkin isommat.. pingotuskin onneksi suurensi vielä, joten tuli ihan riittävän kokoinen.

Vielä pitäisi päättää mitä tällä nyt tekisi :)

19.6.2008

Lahjakorttikakkuja


Harrastan aika usein lahjakorttien antoa tyyliin "tällä saa haluamanaan ajankohtana X:n". Äidille aikoinaan annettu lahjakortti "Tällä saa haluamanlaisensa kakun" oli löytynyt lipaston laatikosta juuri sopivasti ennen hänen eläkkeellejääntijuhliaan. No, toistaiseksi on vielä kesälomalla, muttei mene enää takaisin loman jälkeen.
Toive tuli pienehköstä suklaisesta kakusta, jossa olisi päällä suklaanauhoja. Seuraavassa puhelussa toive oli jo muuttunut kahdeksi kakuksi, kun kahvitettavia oli tulossa oletettua suurempi määrä. Lopputuloksena tehtiin 2 isoa kakkua, näistä riitti noin 40 hengelle.

Kakkupohjat tehtiin heillä yhteistyönä, koska meillä ei Herttaisen Apulaisen muna-allergian takia voi edes valmistaa sokerikakkupohjia (munaitiöt jäävät ilmaa vatkatessa ja riittävät aiheuttamaan allergiakohtauksen). Tekovaiheessa toteutui sanonta "mitä useampi kokki sitä pahempi soppa", sillä melkein kaikki tuntui menevän pieleen, vaikka kuinka tiesimme mitä tehdä :) Taikinat olivat kiiltäviä ja upeita, mutta vatkasimmeko sitten varmuuden vuoksi vähän liikaa vai mitä, mutta aina paistamisen aikana pohjille kävi tai meinasi käydä hullusti! Milloin tuli likilaskuinen tai vähän paloi tai kuohui yli... Isäni silmin saatoimme kyllä vaikuttaa vähän ääliöiltä kun nauroimme kippurassa keittiön lattialla, vedet silmistä valuen vaan siksi, että taas uuniin kurkatessa tapahtui jotain outoa! Lopulta kuitenkin saimme 3 kpl 8 munan pohjaa pakastimeen odottamaan täyttämistä ja päällystämistä.

Kakut olivat keskenään ihan samanlaisia, molempien väliin laitettiin kermavaahto-sulatettu valkosuklaa-vadelma-moussea, johon varmuuden vuoksi lisättiin vielä liivatetta. Oli hyvää. Päälle kaadettiin suklaaganache-kuorrutus, jonka päälle aseteltiin -näennäisen huolimattomasti- jo aiemmin tekemiäni suklaanauhoja (erikseen valkosuklaasta, maitosuklaasta ja tummasta suklaasta). Koristelu kruunattiin muutamilla (taas muka satunnaisiin paikkoihin) tiputetuilla sokerihelmillä ja päälle ripoteltiin vielä kristallipulveria.
Lopputulokset olivat ihan kelvollisen näköisiä ja makukin oli kuulemma ollut hyvä. Paras kommentti oli tullut joltain saksalaiselta professorilta, joka oli hämmästellyt, etteivät nämä voi olla äitini tekemiä! (äiti oli mokoma mennyt ja kehuskellut kaikille, miten ohimennen tekaisi vähän makeaa kahvin kanssa mutusteltavaksi :))

Nuo suklaanauhat on tehty niin, että ensin on leivinpaperista leikattu n 1-1,5 cm levyisiä nauhoja, jotka sitten on toiselta puolelta kastettu sulaan suklaaseen (varoen kastamasta sitä toista puolta, muuten nauhoja ei saa kokonaisena irti leivinpaperista). Sitten kukin nauha on aseteltu jäähtymään vähän kiemuraiseen muotoon (tässä vaiheessa keittiön pöytä oli täynnä kaikenlaista kauhan-ym vartta ja suikaleita ristiinrastiin :)). Kun olivat jähmettyneet, kuorittiin laivinpaperi pois toiselta puolelta varovasti, etteivät katkea. Säilyivät muutaman päivän jääkaapissa rasiassa, vaikken siis temperoinut suklaata.

Herttainen Apulainen 4 v

Apulainen täytti eilen 4 vuotta, kylläpä aika on mennyt nopeasti! Vastahan oli pieni vauva ja nyt jo harjoitellaan lukemista.

Juhlia oli peräti kahtena päivänä, ensin sukulaisjuhlat ja sitten lastenjuhlat päiväkotikavereille.

Sukulaisjuhlissa oli tarjolla mm. Katalonialaista piirasta (alunperin ohje Suomen Kuvalehden Gourmet, hoksattu linkkinä olevasta Apinaruoan sivusta). Tämä oli tosi hyvää! Maiskuttelimme tätä jo edellisenä päivänä haaleana ja juhlissa tarjoillessa kylmänä oli taasen hyvää. Täytettä laitoin reilusti enemmän kuin ohjeessa ja hieman säveltäen, mutta suurinpiirtein ohjeen mukaan kuitenkin). Tätä tullaan tekemään varmasti uudestaankin, erinomaista varsinkin näin kesäaikaan, kun tuoreet kasvikset ovat parhaimmillaan!

Makeana tarjoiltavana oli mm.suklaamuffinsseja, joiden resepti oli suurinpiirtein Black Bomb-suklaakakku kopsattu Marielta. Tässä suoraan ohje:

SUKLAAPIIRAKKA "BLACK BOMB" (1 uunipelti)

8 1/4 dl vehnäjauhoja

5 1/2 dl sokeria

1 tl suolaa

2 tl soodaa

6 rkl kaakaojauhetta

2 rkl etikkaa

2 tl vaniljasokeria

n.1,2 dl öljyä

n. 5 1/2 dl vettä

Sekoitetaan ensin jauhot,sokeri,suola,sooda ja kaakao. Sitten lisätään etikka,vaniljasokeri, öljy ja vesi ja sekoitetaan. Me tehtiin Herttaisen Apulaisen kanssa näistä muffinsseja, kuorrutettiin sulalla suklaalla ja koristeltiin kaapissa olleilla marsipaanikukkasilla, linnuilla, koristerakeilla yms.
Jätskikakku tehtiin pehmentämällä jätskiä (suklaa-banaania ja vaniljaa) vähän ja pakkaamalla se sitten tiiviisti silikoniseen perhosmuottiin ja uudelleen pakastimeen. Lähti tosi hyvin muotista pois! Perhosen siivissä olleisiin koristeuriin pursottelin vielä koristegeeliä, jotta perhoseen tulisi vähän lisää väriä.





Kakkuna oli tällä kertaa Barbapapa-kakku, jonka perustana oli Mymmelin kyökistä napattu Valkosuklaa-herukkakakku. Herttaisen apulaisen kanssa vähän muokkailtiin ohjetta, mm. ylempään täytteeseen tuli lisäksi vadelmia ja pohja oli tehty domino-kekseistä. kakku maistui kyllä hyvälle, mutta ylempään kerrokseen ei oltu laitettu tarpeeksi liivatetta, joten se alkoi hiljakseen vähän valumaan..Tuskin se paljoa haittasi, mutta harmitti kuitenkin jonkun verran. Päällä oleva Barbapapa on tehty marsipaanista, samoin kuin kukat (liljamuotilla).

Lastenkutsuihin oli tarjoitus tehdä samanlainen perhoskakku (kun teemana oli "perhosia ja muita ötököitä"), mutta viime hetken lisätoiveiden mukaisesti ajatus vaihtui lennossa mansikkakakkuun :) Onneksi pakkasessa oli perhosen muotoinen pieni kakkupohja, joten päälle vaan pursotukset ja viipaloidut mansikat. Kesän eka mansikkakakku!

13.6.2008

Nasu tekee lumienkeliä



Omilla synttäreillä oli tällainen kakku, jossa marsipaanista tehty Nasu tekee lumienkeliä.

Huomaa Nasun vieressä oleva helmi-ystävä, sen teki Herttainen Apulainen, ihan vaan siksi ettei Nasun tarvitsisi olla yksin "pihalla".

Nasun lumi näyttää vähän likaiselta, mutta se johtuu siitä, että päällyksessä on kermavaahtoa ja appelsiini-tuorejuustoa (joka siis vähän värjäsi kermavaahtoa)

Herttainen Apulainen 3 v


Oikeasti Herttainen Apulainen täyttää juuri 4 vuotta, mutta tällainen oli kakku vuonna 2007. Apulainen on allerginen kananmunalle, joten pohjana oli munaton kakkupohja ja välissä vadelmia(pakastimesta) ja mansikoita(tuoreita). Osa pursotuskermavaahdosta oli värjätty vihreäksi ja Hello Kitty ym koristeet on marsipaania (ja mantelimassaa, koska lähikaupassa ei ollut minkäänväristä! marsipaania). Kuvassa on tavoiteltu kolmiulotteisuutta, Hello Kittyn mekko on paperinukkemaisesti kissahahmon päällä.
Huomaa kirahvi oikeassa reunassa Hello Kittyn alla, sen teki Herttainen Apulainen itse. Eikö olekin hieno!


12.6.2008

Aurinkovaatteita!

Ei mitään kesäistä :)


Kuurosateiden ja ukkosten aikaan on hyvä palata aurinkoisiin hetkiin..

Kevätauringon valaistessa hanget (mitkä hanget? ei tänä talvena ollut juurikaan lunta) iski aurinkokaipuu kun silmät osuivat varsin kirjavaan vyyhtiin.

Näissä on lankana OnLinen sukkalanka Hakaniemen Vihreästä Vyyhdistä. Tuntui olevan jotensakin riittoisaa lankaa, kun ensin tuli yksi tällainen baskeri, sitten toinen, mulle sukat, Herttaiselle Apulaiselle sukat ja lapaset ja sitten yksi baretti vielä... ja yhteen villapaitaankin raitoja.. just-arvasit oikein (lankaa piti käydä hakemassa lisää)


Tässä Herttaiselle Apulaiselle ja Veljentytölle tehdyt baskerit. Mallina on käytetty täällä http://plaza.fi/ellit/kasityot/neuleohjeet/lapset/lasten-myssyt olevaa mallia lasten pitsineuleinen baretti. Sen verran virittelin, että tein vielä tupsut päälaelle. Varsinkin näissä baskereissa langan värienvaihdot olivat juuri sopivan mittaisia. Kuva ei ole tarkka, mutta ehkä tihrustelemalla voisi päätellä, että on tehty kovinkin vaativaa kirjoneuletta (ehei, kaikki kuviotkin tulivat suoraan yhtä lankaa neulomalla sangen näppärästi). Herttainen apulainen tykkäsi, kaikki hyvin.

10.6.2008

Revontuli tuli ja punastutti

Arvatkaas mikä täältä on kuoriutunut?
















Suuren bloggailu-alkuinnostuksen kunniaksi useampi kuva äskettäin kuoriutuneesta yksilöstä:

Mähän en tykkää pitsihuiveista ainakaan kolmiomallisista, ainakaan itselle en tee. Paitsi ehkä joskus teenkin, jos tulee sopivaa lankaa. Jaa- onhan mulla lankaa- minkähän värisen tekisi? Punaista lankaa ainakin on...
(tähän väliin kiihkeää neulomista)
TADAA!
Mä taidankin tykätä näistä huiveista, itse asiassa toinenkin (eri mallilla, eri langasta) on jo tulossa..

Tämä on siis revontuli Ullan ohjeen mukaan. Lankana Virosta ostettu/saatu liukuvärjätty 100% villalanka.

Ihanan helppo, mutta näyttävä malli! Tämän tekemisessä ei menneet hermot eikä aika (pari päivää). Ja lopputulos: tykkään kovasti.

Herttainen Apulainen taiteili neulomisaikana vähän omia juttujaan.

Suuri päivä

Sateisena kesäkuun päivänä Herttainen Kirsikka päätti pistää toimeksi. Revontulihuivi oli juuri tullut valmiiksi ja seuraavakin oli päässyt puikoille... tästä se lähtee!