Isä sai jo viime vuonna sliparin joululahjaksi, mutta eihän yksi riitä vielä mihinkään, kun Korhosen Omollakin on vaikka kuinka monta; joka kerta tavattaessa erilainen päällä!
Nyt pääsee isäkin sentään jo keräilyvaiheeseen, tämänvuotinen on sinertävänharmaa.
Tämä on taas "päästä tehty" ja silmukkamäärät on saatu yhdistelemällä useaa eri ohjetta.
Hunajakennoneuleen helppo mutta näyttävä mallikuvio on talven 2009 Novita-lehdestä mallista 39, muuten ihan peruspalmikkoa. Tätä mallikuviota tulee varmaan käytettyä jatkossakin, muhkeata helposti. Tämä on kooltaan sopiva HerttaiselleKitaristille, joten sopii myös isälle, koko xl. Slipari on tehty kainaloihin asti pyörönä, tällöin 220 silmukkaa, jotka jaoin tasaisesti etu -ja takakappaleiksi.
Päätä varten on v-aukko, koska isä on aika isopäinen, eikä kaulus saa kiristää. Lanka oli aika paksua, joten tämäkin on lämmin, Korhoset voi seuraavan kerran tavata vaikka sunnuntaikävelyllä reippaassa pakkassäässä :) Tai ainakin tästä saa tekosyyn siihen, että on kävelyllä hiki päässä (vaikkei taaskaan ole ainakaan kaulaliinaa tai lapasia)
Tässäkin on takana samaa mallineuletta, ettei ihan tylsää olisi:
Lankana: Lankamaailman Nordiasta ostettu Gjestalin Raggegarn "Konepestävä rouhea villasekoitelanka, jossa tweedmäinen pinta. 80% villa/20% polyamidi/20% akryyliPesuohje: Konepesu 30C".
Yleensä pingotan aina, mutta tämä oli tasaista ja oikean muotoinen jo valmiiksi. Ehkä sittenkin pitää pingoittaa tai ainakin kostuttaa ja venyttää, sillä muutama sentti lisää pituutta tekisi hyvää.
Minusta tästä tuli hieno, tosin langan "rouheisuuden" takia vähän karkea, mutta ei se varmaan isää haittaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti