Takauma maaliskuusta

Maaliskuun saldoksi tuli sukat ja kaksi huivia. Edelleen oli hysteerisen kiirettä töissä, mutta positiivisena puolena kättä ei enää särkenyt.

Tämä Lacy Baktus by Terhi Montonen tuli tehtyä lähinnä siksi, että netti pullisteli saman mallin mukaisia huiveja ja että malliin oikein sopivaa lankaa sattui löytymään varastosta jonkun inventaarion seurauksena.

Koska vyöte meni huivin mukana kevään lopuksi päiväkodin ihanalle Riitalle, niin en olekaan enää varma mitä se oli. Saattaa olla Marks & Kattens'n fame- lankaa tai sitten jotain muuta.

Huivin tekeminen oli suorastaan tylsää, mutta tekemistä helpotti se, että tiesin varmuudella tekeväni jotain, josta olisi iloa käyttäjälleen. Värit suorastaan kiljuivat "me ollaan Riitan !".

Kesän alussa kun lahja oli annettu tieto varmentui ja sain varmaan parhaan palautteeni mistään ikinä. Silloin ei enää muisteltu hetkiä yksitoikkoisen työn kanssa, hymyiltiin vaan leveästi kuin Hangon keksi (ja salaa surtiin, että HerttainenApulainen vaihtaisi syksyllä toiseen päiväkotiin, eikä Riitalle varmaan enää tulisi tehtyä mitään).. Riitta oli tosiaan ansainnut huivinsa, kun oli neitiämme hoitanut hyvin vuosikausia.

Maaliskuussa oli tosiaan vielä näin paljon lunta :)

Seuraava huivi olikin sitten ihan itselle. Käytettäväksi niinä päivinä, kun aika normaali musta vaatekerta tuntuu liian mustalta. Kun aurinko paistaa ja tarvitaan väriä. Tässä Hjertegarnin Kunstgarnissa väriä nimittäin piisaa jopa niin, että nyt myöhemmin mietiskelen, että onkohan tämä jopa liian kirjavaa minulle kuitenkin.

Nolo juttu tämän huivin esittelyssä on se, että malli on täysin kadonnut mielestäni. EDIT 9/2010 malli on North Roë Shawl (linkki .pdf:ään). Tässä välillä olen muuttanut ja kaikki vanhat (todella) massiiviset tulostetut ohjeniput ovat kadoksissa. Siis kyllä ne "jossain" ovat, todennäköisesti paikassa nimeltä "jemma". Kun laatikko joskus tulee vastaan, niin koitan muistaa kertoa täällä mistä mallin nappasin.

Tätä oli oikein mukava tehdä, tykkäsin mallista ja tykkäsin langasta (tähän kävi vallan mainiosti, vaikka edellisen kerran käyttäessäni arvostelinkin). Edelleenkään en tästä langasta kyllä sukkia tekisi, kun välissä lanka oli löhes ompelulangan paksuista ja paksuimmillaan Novitan isoveli- paksuista. Kerä oli ostettu muutamalla eurolla, joten kyllä tämä huivi hintansa arvoinen on.

Tämä viimeinen kuva on taas muistoksi siitä, että ryttyisestä mytystä voi muodostua perhonen, kunhan pingottaa.

Ja sitten vielä takautuman sukat. Ne on tehty isälle synttärilahjaksi. Aivan tavalliset varpaista loitetut sukat, joissa kiilakantapää. Varren päättely tuli toiseen sukkaan tehtyä hieman kireämmin kuin toiseen, katsotaan löystyykö käytössä. Näiden lanka on samaa mysteerilankaa kuin ylempänä oleva Lacy Baktus.