Huhtikuun loput lapaset, sukat ja gailin alku

Kerralla taas iso kasa, kun aika ei millään riitä bloggaamaan aina kun uusia valmistuu. On ihanan aurinkoista, eikä enää edes kylmä, joten pakkomielteenomaisesti vielä hyvä aika tehdä vielä lämmintä (toivottavasti ensi talveksi ja lahjavarastoon eikä takatalvena käytettäväksi). Melkein on jo lumet kadonneet, mutta kun keskuspuistossa vielä näkyy pienen pieni lumikeko, niin kai vielä kehtaa tunnustaa tehneensä lapasia?

Yksi Mellanraggi-kerä halusi ehdottomasti tulla Spirogyra- kämmekkäiden ohjeella tehdyiksi lapasiksi. Lanka ei ehkä väriltään sittenkään ollut tähän parasta mahdollista, lapaset eivät juuri muistuta esikuviaan :)
Tähän olisi sopinut paremmin hillitympi liukuvärjätty lanka.
Malli kyllä oli helppo ja nopea. Simpukkakuvio kiertää eri käsissä eri suuntaan ja peukalo asettuu sangen hyvin kuvion ansiosta käteen. Peukalon kohta on lapasessa muutenkin kaunis, kun kuvio jatkuu vielä jonkun matkaa peukaloon.

Sanotaanko näin, että ihan kivat, mutta ei minulle itselleni sittenkään värin vuoksi.

Kerällä lanka näytti erilaiselta. Sama mielipide mulla tosin alkaa olemaan melkein kaikista Mellanraggi-keristä, langanvaihdot ovat kovin töksähtäviä ja "kovia" -ei tosiaan mitään liukuvärjäystä.

Eihän se kerä kokonaan mennyt, joten lopuista tein yösukat päiväkodin yhdelle Opelle. Näistä sukista tykkään kyllä itsekin ja luulenpa että väri miellyttää M-Opea (jonka jalannumero tiedetään jo). Musta lanka on Nallea ja se tasapainoittaa mielestäni hyvin niitä äsken haukkumiani langan värinvaihtoja.

Näissä on muuten samanlainen kantapää kuin aiemmin tekemissäni Rauhasukissa. kantapää miellytti jo tuolloin helppoudellaan ja edelleen totean sen olevan hyvä. Ehkä ei istu ihan niin hyvin kuin joku muu malli, mutta ei ainakaan yösukissa ole niin väliäkään. Sukat on tehty kärjestäpäin lappualoituksella, 54 silmukkaa ja koko 38.

R-Open jalankoko oli myös tiedossa, seuraavaksi tein unisukat hänelle, enää yksi kesänaluslahjahomma tekemättä.. sitä ennen on saatava selville K-Open jalanumero. R-Ope pitää kovasti pitsineuleista ja on niitä innokkaasti aikoinaan tehnyt itsekin, mutta nykyään käsivaivat ovat lopettaneet harmillisesti harrastuksen kokonaan. Kaameaa!
Jotain ilmavaa ja reikäistä siis mielessä, koon 41 sukat tuli tehtyä vähän paksummasta langasta (7-veljestä), jotta lopputulosta tulisi nopeasti. Nämä on aika perussukat hyvin lyhyellä varrella ja päälle on ujutettu feather-and-fun- mallineuletta. Jälkeenpäin vasta muistin miksi yleensäottaen laitan muutaman nurjan silmukan mallikuvion ympärille, kuvio näkyisi paljon paremmin. Näihin tulee melko varmasti jotain pieniä helmiä vielä loppusilaukseksi, kun muuten ovat niin tavalliset.

Edellisen postauksen Sammakkopipoa oli niin mukava tehdä, että intouduin kirjoneuleesta enemmänkin. Takavasemmalta mieleen hiipi ajatus lapasten tekemisestä Villapallon Kiemuralapasten ohjeen mukaan. Mukavaa hommaa ja aika joutuisaakin. Kirjoneuleita kun en ole liiemmälti valmistanut, niin lopputulos on omasta mielestä sangen onnistunut. Nämä on tehty Mellanraggi- (sukka)langasta ja mustasta Nallesta muuten ihan ohjeen mukaan, mutta hieman pidemmiksi, jottei sormitila olisi ollut liian lyhyt. Tykkään.


Iskiköhän kirjoneule pitkäksikin aikaa päälle? Aloitin myös tekemään toisia lapasia punaisesta Nalle Colorista ja beessistä Maijasta. Näissä joutuu vähän virittelemään, koska ohje on tehty paljon ohuemmalle langalle..niinpä kukat nyt kasvavat siihen malliin kun tekiessä hyvältä tuntui. Vähän olisi ehkä voinut miettiä jo etukäteen, niin kaikki kukat olisivat mahtuneet kokonaisina mukaan. Eipä nuo tietysti luonnossakaan niin samanlaisia ole..Näitä voi siis nimittää vaikka "wannabe vinterblommar" :) idea on sieltä, selkeästi. Näitä voisi soveltaa sukkiinkin...hmmm..sittenkun lapaset joskus ovat valmiit, sillä..niinpä, näitä on toistaiseksi vain yksi, eikä siinäkään ole peukaloa! Kuvasta voi kuitenkiin bongata, että keisarinpikarinlilja ja tulppaanit alkavat kohta jo kukkimaan!

Huomasin nimittäin aloittavani eilen ihan uutta pitsihuivia, jota en kyllä millään olisi malttanut laskea käsistäni, jotta pääsisin nukkumaan..

He he ... ilma kuumenee-> lanka muuttuu täydeksi villaksi :) vaikka huiviahan varten mulla oli 1/2 kiloa merinovilla-silkkisekoitetta odottamassa inspiraatiota). Tulossa on Gail (aka Nightsongs) by Jane Araujo, ja mikäli mytystä saa jotain selvää, niin ihana-ihana.. tää jää mulle!!! (ja ooh..Janella on muitakin ihania malleja tarjolla ilmaiseksi, niinkuin vaikka Summer leaves (se on tosin vasta tulossa englanniksi, portugalin luku ei taida sujua tarpeeksi hyvin)).

Ekan kaavion loppumisen jälkeen olin ns. pikkuisen pihalla, että mitenköhän tämä jatkuu, mutta ilmeisesti oikea logiikka löytyi, kun ainakin silmukkamäärät täsmäävät toistaiseksi tasan tarkkaan...Tässä mallissa ei muuten näy keskisilmukka mitenkään erillisenä kohtana niinkuin yleensä, joten on ollut pakko käyttää silmukkamerkkiä.

Mulla on liukuvärjättyä Viron villaa ja useimmat netissä olevat tämän mallin huivit ovat kirjavasta langasta, toivottavasti värinvaihdot tulevat menemään jatkossa kauniisti. 2 toistoa jo tehty, noin 5 jäljellä. Koska on pahasti kesken, niin vain pieni vilautus..

Sammakot ovat saapuneet!

Kun vihreä nyt tällä hetkellä on sekä itselle että HerttaiselleApulaiselle mieluinen väri, niin tarvittiin siis vihreä pipo. Kun vihreää, sopivaa lankaa kyllä löytyi usempaakin väriä, niin jopa kirjoneuleen tekeminen tuntui mahdolliselta.

Mieleen juolahti jo aiemmin tulostamani sammakkopipon ohje ja jo alkoi sammakoita ilmaantua. Ei tuo kirjoneuleen tekeminen ollutkaan niin kamalaa kuin muistin, joten tulostakin tuli nopeasti.

Ohje siis Marsvinin sammakkopipo (.pdf) ja lankana kahta eri Baby Ull merinovillaa. Tiheys sopi hyvin ja koko on 4 (melkein 5-vuotiaan). Tosin vähän reilu, ei tule heti pieneksi.

Käyttäjä ihastui suuresti: pipo on ollut valmiina viikon ja se on otettu päästä pois vain öiksi! Päiväkodissakin oli saanut itse hommattua jonkun ihmeellisen erikoisluvan pitää pipoa päivät pitkät, kun Opet olivat nähneet miten mieluinen se on :)

---- pipoon piti tietysti saada myös sopivat lapaset, mutta vain toiseen tuli osittainen sammakko ja sekin on kirjottu päälle.
Niin ja käytiin me jo Korkeasaaressakin näyttämässä siellä oleville sammakoille koko settiä. Hämmästys oli suuri, kun Korkeasaaresta löytyi sinisiäkin sammakoita, voi olla että pipoja tulee lisääkin...
Siellä Korkeasaaressa oli tällainenkin: (mutta ei me nähty sammakoita asiakkaina)

Spiderman-sukat ja vähän kalanruotoverkkoakin

Syksyllä tekemäni Spiderman-tyyliset sukat ovat olleet suuri ilonaihe saajalleen ja kateudenaihe kavereille. Joten kun HerttaisenApulaisen toinen hyvä ystävä Otto täyttää ensi viikolla 5 vuotta, saa hän ihan omat sukat. 46 silmukalla koon 29-30 sukat. Baby Ull-langasta siniset osuudet ja Nalle Colorista punaiset osuudet. Sininen lanka loppuikin tähän.

Hämähäkki hymyilee, etteivät sukat olisi liian pelottavat :)



Samoin kuin edellisissä, niin näissäkin on menty henkilökohtaisuuksiin: toiseen on kirjailtu saajan nimi ja toiseen verkkoa hämähäkin kanssa. Totesin jälkeenpäin kirjailun olevan jokseenkin hankalaa, joten kaikki koristelut on tehty niin, että ensin on virkattu hiirenhäntää, joka sitten on ommeltu paikoilleen.



Ja mitä verkkoakin vielä on tullut tehtyä? Ei tämä oikeasti hämähäkkimiehelle ole, jää kyllä itselle kesäiseksi huiviksi -tai kokeiltu on: voi tätä pitää jo nyt kaulassa. Alkuperäinen ajatus tosin oli "hieno huivi kesäjuhliin", mutta tämä päässee käyttöhuiviksi samantien. Lankana tässä on käytetty ikivanhaa Novita Kolibria (puuvilla-viskoosia), sitä meni lähes tasan 150 grammaa.


(Little) Arrowhead Shawl'n malli oli kyllä helppo kuin mikä, mutta pakkoko huivi oli vääntää kuumeessa? Ja vähän reilu vuorokaudessa? No ei olisi ollut pakko, mutta kun intoa riitti... pingotusvaiheessa vasta löytyi harmikseni virheitä, jotka onneksi eivät sentään pilaa koko huivia. Tohkeissani tein muutaman mallikerran lisää, lanka oli paksumpaa kuin ohjeessa mainittu ja puikotkin 4,5 pyöröt, joten ei tämä sen pienempi ole kuin muutkaan huivini. Loppukoko pinottamisen jälkeen 140 * 60 cm. Tosin tämä ei jostain syystä pysy pingottamisen jälkeisissä mitoissa, tarpeeksi reilu kuitenkin.

Koko riittää hartiakuivimalliin käytettäväksi ja useaan kertaan harkitun huolimattomasti kaulan ympäri kääräistynä käytettäväksi. Tykkäsin kyllä tehdä tätä, saatan joskus tehdä toisenkin "sen-hienon-version" :) Tässä vielä lähikuvaa.

Eikä me olla veljeksiä...

Vaikka ollaan samasta langasta tehty! Vähentelin taas Mellanraggi-varastoja ja sain tuhottua 150 grammaa.

Rauhasukat (Peace socks by Wendy D. Johnson) on tehty varpaistapäin aloittaen. Malli oli helppo, 50 silmukkaa ohjeen mukaan.



Varsinkin kantapää oli mukava tehdä, sillä siinä ei poimittu yhtään silmukkaa eikä edes tehty langankiertoja. Kunhan käännettiin :)



Ohjeista poiketen tein kyllä lappualoituksen. Jos teen toiste, niin modifioin vielä sen verran, että nyt kun takanakin on pitsineuletta ja se ei oikein jousta, joten tekisin taakse joustinneuletta. Kyllä nämä minun jalkaani menevät, mutta yösukkina nämä eivät ole parhaimmillaan, kun eivät lähde jalasta pois (varren kapeuden takia) ihan noin vaan.

Näissä tein muuten ensimmäisen kerran venäläisen joustavan päättelyn (Russian bind-off'n) , se tuntuu toimivalta tavalta. Tein sen näin: k2, slip these 2 sts back to the lefthand needle, k2tog, *k1, sl 2 sts on righthand needle back to the lefthand needle, k2tog*. Repeat from * to *. Joustimen suu ei kiristä lainkaan.

Veljesparin toiset sukat taas on aloitettu normaalisti varresta. Nämä ovat Wollmeise-sukat (Monica Jines). Suurinpiirtein ohjeen mukaan, tosin näissäkin piti viritellä kun käyttämäni lanka oli ohjeen lankaa paksumpaa. Itse tein 54 silmukalla, kantalappuun 28 silmukkaa. Sitäpaitsi tein myös sädekavennuksen. Näissä on vahvistettu kantapää ja kuvion "möykyt" näyttävät mukavilta.

Jotain kiiltävää on vielä pingottumassa, siitä lisää myöhemmin..

Maaliskuun loput

Maaliskuun loppukin oli sangen värikäs lankaväreiltään. Onneksi tuli se yksi lumimyräkkä, että kehtasin pistää vielä talvivaihteen päälle ja tehdä talvisempia asusteita. Edes omalla pihalla ei kehtaa tehdä mohairtyötä keskellä kesää - sitten kun taas on kuuma shortsikeli.

Onhan pipoja jo ennestäänkin, mutta uudet on aina kivoja ja onnistuin hävittämään yhden uudehkon hammaslääkäri- reissulla.

Tämä vihreä on tehty Novitan isoveli-langasta 96 silmukalla. malli ihan "päästä vedetty", mutta lopputulos on oikein hyvä ja käyttökelpoinen. Isoveljeä piti jopa ostaa tämän vuoksi, kun sitä oli Hakaniemen Sokoksella alennuksessa ja juuri tästä samasta langasta tehdyt Maija-lapaset ovat olleet lempilapaseni nyt keväällä. Nyt on taas pikkuinen jämäkerä lisää...

Tämä toinen pipo on itseasiassa ollut valmiina jo jonkun aikaa, jopa käytössä -tosin myssymallisena. Tämä aloitti nimittäin elämänsä Mario-myssynä, mutta oli kyllä tästä langasta tehtynä ihan liian iso minulle -kun ei ole isoa rastatukkapehkoakaan. Niinpä ihan testin vuoksi päätyi pesukoneeseen 60 asteen pesuun ja myssystä tuli huovutettu pipo - ja mikä tsägä - juuri oikean kokoinen minulle. Tämä on vähän niinkuin aurinko :) sanoo HerttainenApulainen. Virkattu kukka oli pipossa jo ennestään, voi vielä olla, että koristelen tätä ihan pikkuisen lisää pienillä helmillä.




Lumimyrskyn riepotellessa maisemaa tuli yhtäkkinen päähänpisto johonkin talviseen ja pörröiseen ja kun silmät vielä osuivat "Sinisen Pumpuli-pupun" langanloppuihin näin jo silmissäni jotain jääkuningatarmaista :) Tuttua Feather-and-fun- kuviota niin pitkälle kuin lankaa riitti.

Omasta mielestä jäi hieman lyhyeksi, kun tykkään kietoa huivia useasti kaulan ympärille, yksi kuviokerta leveytenä olisi ollut parempi, niin pituutta olisi ollut tuplasti enemmän.. Kyllä tämä näinkin riittää reilusti kaulan ympäri, mutta päätynee lahjalaatikkoon.

Sää parani ja aurinko paistoi, joten olikin taas turvallista vaihtaa sukkiin. Ettei nyt ihan kesäistä vielä sentään. Yhdestä JärboGarn mellanraggi-kerästä syntyi kahdet sukat ja vielä jäikin pikkuisen! Toiset sukat ovat noin kokoa 37 ja toiset minisukat taas kerran Uhoavan Gnun mallia Supervauvan polvisukat .

Nämä pienemmät on vähän niinkuin varalle, jos se sukuun tuleva alkukesän vauva onkin arvioista poiketen poika...
Jos ei tullut ihan selväksi, niin odottelen kovasti kesää ja ei-niin-talvisia-neulomissäitä. Mieluiten sellaisia, jolloin sukkien kokoarvio tehdään näin: